Päiväni kuvina

1_0.jpg

Klo 8.00. Herätys. Nousin tavallista aikaisemmin, sillä en saanut tehtyä lounasta töihin edellisiltana, koska ”en kerennyt.” Aamuunhan se piti jättää, miten muuten?

2.jpg

Klo 8.45. Aamiainen: iso kahvi ja lautasellinen puuroa. Tytön saa pois Suomesta, mutta ei Suomea tytöstä. Vai miten se menee! Puuroa en koskaan tykännyt syödä ennen tänne tuloani, mutta nyt se kuuluu vakiokalustoon. Siitäkin huolimatta, että puurohiutaleet ovat täällä varsinainen neula heinäsuovassa. Aamiaispuuhani nähneet ranskalaiset ystäväni muuten eivät koskaan tajua, miksi keitän ne. Täällä ylipäätään niiden olemassaolosta tietoiset syövät ne kylmään maitoon sekoitettuna. Mmmiam.

3.jpg

Sateinen taloni sisäpiha ennen töihin lähtöä.

4_0.jpg

Klo 9.45. Lähtö töihin rakkaimman kulkuvälineeni pyörän kanssa. 

5_0.jpg

Työmatkalla. Tämä kuva toimii myös muistutuksena siitä, että punaisiin valoihin pitää aina pysähtyä. Viime viikolla meinasin saada ne hulppeat 90 euron sakot, joista minua on aina varoiteltu. Pääsin kuitenkin kiipelistä sillä kertaa. Lirkuttelemalla, tietenkin.

6_0.jpg

Klo 10.05. Saavun töihin. Studio on selvästi perjantain (ja viiden viikonloppua kiireisesti odottaneen tytön) jäljiltä vielä hiukan sotkuinen.

7_0.jpg

Klo 13.30. Lounastunti. Ruokahetken jälkeen käyn ulkona. Minulla oli tänään hyvä tekosyy hemmotella itseäni, joten menin käymään COSilla.

8_0.jpg

COSin sovituskoppi ja ihana nude paita noin klo 14.00. 

9_0.jpg

Takaisin toimistolle. Kuvasimme koko päivän löyhkääviä, 10 000 euron turkiksia, joita en halua välittää teille asti edes valokuvien muodossa, joten tyydyn vain tähän: e-shopin rankingia tänään tehdessäni huomasin, että J. Brandin farkut olivat melko patrioottisessa järjestyksessä. Hihii!

10.jpg

Klo 19.20. Poikkesin töiden jälkeen Monoprix’ssä, ja törmäsin matkalla tähän St.Paulissa sijaitsevaan vintage-liikkeeseen. Sisälle minut houkuttelivat katalasti nuo eriväriset sortsit.

11_0.jpg

Klo 19.50. Kotimatkalla. Aina yhtä ihana Pont Neuf.

12_0.jpg

Päivän saalis: kaksi ihastuttavaa kynsilakkaa! 

13_0.jpg

Klo 20. Kotona.  Illalliseksi kanaa ja riisiä (ja ilmeisesti en omista muita kuin tuon yhden kulhon.) Tältä siis näyttää tavallinen arki-iltani: yhdeksän tunnin työpäivän jälkeen yleensä lyhyen ruokatauon ja jatkan töitä kotona siihen asti, että menen nukkumaan. Kuvassa näkyvät piirrokset ovat lopputyötäni varten, mutta siinä olisi ihan yhtä hyvin voinut olla Lilyn nettisivu. 

Huomenna minulla kauan odotettu ja pelätty tutor-tuokio, joten alan valmistautua siihen. Kivaa iltaa, murut!

Suhteet Oma elämä

Uusinta: Vogue covers 1920-2009

Kuka muistaa tämän mainion Voguen ilmaisnäyttelyn parin vuoden takaa? Nyt sunnuntain kunniaksi (sekä muistin virkistykseksi) muutama Vogue-kansilempparini 1920-2009 väliltä. Nauttikaa!

eka.jpg 1.jpgKannen kuva on kunnianosoitus tennispelaaja Suzanne Lenglenille ja esittelee tenniksen uudenaikaisena, glamourina urheilulajina.

4.jpg

60-luvulla yleistyivät suoraan kameraan katsovat kansikuvamallit. Tämä katsekontakti puhutteli yleisöä paremmin. (Ja mikä huolestuttavinta: jo tuolloin puhuttiin laihduttamisesta ja lomadieeteistä!)

 

5.jpg

Ennen kuin Coco Chanel toi muotiin ruskettuneen olemuksen, varallisuuden merkki oli vaalea, kalpea iho. (Rannalle päästiin tosi asiassa lomailemaan vasta kaksi vuotta myöhemmin, kun ranskalaiset saivat vihdoin ja viimein palkalliset lomat.)

6.jpg

Toinen maailmansota lähestyy, ja Vogue valmistautuu sulkemaan ovensa, sillä lehti ei halua tehdä yhteistyötä saksalaisen kanssa. Lehden kannen kyyhkynen toivoo rauhaa Pariisiin.

7.jpg

80-90-luvun huippumalli Linda Evangelista erittäin adrogyynisessa lookissa. (Minä luulin ensin mieheksi.)

8.jpg

Pariisi miehityksen alla. Viimeisimpiä numeroita ennen lehden sulkemista. Nainen tekee vastarintaa näyttävällä hatulla natsiupseereiden kävellessä takana.

9.jpg

Taiteilija David Hockneyn luoma kansi.

10_copy.jpg

Audrey Hepburn pukeutuneena Givenchyyn aviomiehen katsellessa kiltisti sivusta.

11.jpg

Kansikuvat yleistyvät. Vuonna 1944 ranskalaisnaisten saavuttaman äänioikeuden myötä naisen näkemys on tärkeä niin vaaleissa kuin Voguen kannessakin.
12.jpgVielä 1920-30-luvuilla muotitalojen nimiä ei mainittu kuvien yhteydessä. Tämä kansi on tosin inspiroitunut Chanelista. 13.jpgSodanjälkeisen Ranskan vaateteollisuus on vielä pahasti retuperällä. Mutta siellä missä Vogue, siellä toivo: tämä kansi luo optimismia huomiseen ja muistuttaa hienovaraisesti lukijoille, missä se oikea muodin pääkaupunki sijaitseekaan.

Muoti Trendit