Reykjavikista rakkaudella

img_0452.jpg

img_0462.jpg

img_0474.jpg

img_0479.jpg

img_0466.jpg

Islannin maaperälle astuminen tuntui lähestulkoon samalta kuin olisi saapunut kuuhun.

Siirtyminen New Yorkin painostavasta helteestä ja ukkosmyrkystä raikkaaseen ilmaan herätti yllättävällä tavalla erittäin huonosti yövytyn yön, tai oikeammin viikon, jälkeen.

En osaa sanoa miksi, mutta tunnen oloni vähän hölmöksi. Rahapussissani kilisevät keskenään dollarit ja Islannin kruunut, eivätkä turruttuneet aivoni jaksaisi ollenkaan laskea mitä mikin omassa valuutassa maksaisi. Setelini näyttävät silmääni huolestuttavasti leikkirahoilta. Myös viileyteen on totuttelemista, mutta siitä tykkään kovasti. Päälläni ovat yhtäaikaisesti sekä nahkatakki että narusandaalit — varsin harvinaista herkkua kotopuolessa. Täällä on paljon nuoria äitejä eikä yhtä ainuttakaan H&M:ää. Hurraa-huudot siitä.

Kaupunkia lähdin eilen kiertämään polkupyörän selässä uintireissun jälkeen. Nyt voin sanoa nähneeni pahvisen Niiskuneidin Björkin kotitalon ikkunassa, baarin, jonka sisälle eivät rasistit pääse sekä kasvisravintolan, jonka langattoman verkon salasana on Mikki Hiiri. Tuolle myönnän hihittäneeni vähän aikaa väsyneine aivoineni.

Tänään katoankin sitten ihmisten ilmoilta moneksi päiväksi.

Sitä ennen on pestävä se tukka.

Kommentit (9)
  1. Kiitos kaikille kommenteista! Babalú oli ihana.

    Sinne vaan kaikki ensi Islannin-reissulla porkkanakakkua, suklaakakkua ja räiskäleitä syömään! 🙂

     

  2. Babalú ai että kuinka ihanaa! Suklaakakku vuonna 2007 oli maailman parasta ja saattaa olla edelleenkin.. Oi Islanti, sinne on vielä palattava!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *