Tag: Elämää Helsingissä

Ystäväni kodin lattia, 5. kesäkuuta 2015: Olen pukeutunut tummanvihreään, liian isoon miesten t-paitaan. Pääni on painava ja mahassani banaanipannukakkua. Ulkona on nättiä, mutta minua itkettää. Pyydän ystävältäni kynän ja kirjoituspaperia. Paperin yläreunaan raapustan sanat Lauran kesä. Jos olin ollut poissa tolaltani pitkin kevättä, tämä oli olotiloistani alhaisin. Kesä oli alkamaisillaan, lupaavasti alkanut ihmissuhde päättynyt ja kaikki […]

Kirjoitin toissaviikolla unelmien toteutumisesta. Jaoin samalla myös purjehdushaaveeni ja uhittelin Instagramissa tulevani vielä naispuoliseksi pahispiraatiksi, joka matkustaa minne haluaa. Lupasin odottaa haaveen toteutumista vaikka kymmenen vuotta – kunhan se tapahtuisi omalla painollaan, purjehduskurssille ilmoittautumatta. No, lopulta siihen meni vain viisi päivää. Opettaja löytyi. Hän on ikänsä merillä seilannut oikea piraatti. Ja nyt en pelleile! Kaikki tapahtui noin vartissa. Istun saaren nokassa […]

Sillä välin kun muut ovat viettäneet kesäkuunsa kylmistä säistä nillittäen, minä olen kirjoittanut kotona silmät ristissä, uhrannut uusia perunoita sääjumalille ja miettinyt kohta alkavaa kesälomapätkää, jolloin saa vihdoin olla se hyvä sää. No, sääthän saapuivat ja meikäkin on nyt lomalla! Sen starttasin viikonloppuna grillausreissulla Pihlajasaareen siistissä seurassa. Fakta numero 1: jokaiseen kesäreissuun pitäisi kuulua laivamatka – purjeilla tai ilman. Fakta […]

Tähän mennessä koettujen kesäasioiden listalla: kukkateemaiset tupaantuliaiset ja lavatanssit. Vuodenaika ei ole kuin aluillaan ja tuntuu, että olen liotellut ja löllynyt Suomi-romantiikassa jo viikkotolkulla. Viime kesään verrattuna kaikki tuntuu niin kovin erilaiselta: on kaverit, työrutiinit ja oma koti. Se on kiva tunne. Kuten myös se, että aiempien elämänvaiheiden perinteet voivat elää rinta rinnan sulassa sovussa. Tupareiden soittolistalla […]

Jos minulta kysytään, pitäisi jokaisen ihmisen iltanäkymään kuulua kaksi asiaa: auringonlaskussa vilkkuva maailmanpyörä ja kuumailmapallo. Mikäli ei kuulu, korjaan virheen nyt. Kas tässä: Ei kestä kiittää! (Olet sen arvoinen.)

Sinne män viikonloppu ja tietenkin ravintolapäivä. Tämänkertainen saaliimme? Kotitekoista limonadia ja pari hot dogea. Oli muuten herkullista. Maistuuhan kaikki paremmalta klassikkomeemillä höystettynä! Kutsukaa radikaaliksi, mutta tässä parannusehdotukseni ensi kerralle: enemmän juomaa, ilmapalloja ja musiikkia! Ja myöhäisemmät aukioloajat. Kertokaas, kuka järjestäisi ihka ensimmäiset ravintolapäiväreivit?

Jokaisen ajan hermolla elävän naisen arjessa tulee hetki, jolloin on kysyttävä itseltään seuraavat kysymykset: Miksi vastakorkatut keväkenkäni ovat hämmentävän suttuiset vain parin viikon käytön jälkeen? Miksi ylipäätään omistan vitivalkoiset tennarit? Kenen tekosia on tuo vastapaljastunut, käsittämätön vehreys? Olenko ituhippi, jos fiilisten tuoreen nurmikon tuoksua matkalla maitokauppaan? Miksi Sufjan Stevensin uusin levy on niin hyvä, että haluaisin […]

Happy Monday! Siinä huudahdus, jota en ole kuullut pitkään aikaan. Siltä olen välttynyt, sillä en aina muista, mitä viikonpäivää eletään. Siksi, että lähipiiristäni löytyy sataprosenttisesti vähemmän nasaaliäänisiä jenkkejä kuin aiemmin. Olenhan ollut Suomessa tasan 369 päivää. Viime vapun vietin helsinkiläistaksin takapenkillä itkua tihrustaen. Juuri muita muistikuvia minulla ei tuolta päivältä ole. Katselin tuulessa liehuvia Suomen lippuja […]

Helsinkiläisessä baarissa keskusteltua: ”Kyllä ihmisestä huomaa aika nopeesti, onko se kultaa vai multaa.” ”Siis todellakin.. et onko se niinku gold vai mold!” Teistä en tiedä, mutta meitsi tykkää eniten jalometallista. (Mullat ja homeet säästän kukkasille.)

Juuh elikkäs. Jos joku tietää, miksi kevät ei voi alkaa persialaisen uuden vuoden tai edes kesäaikaan siirtymisen myötä, pirautelkaa! Itse teen kuten tässä tilanteessa voi ja lähden varkain muille maille. Kun tulen takaisin, odotan sileitä, keväisiä katuja. Nyt lähden vielä lyllertämään loskaan kumpparit jalassa. Palaillaan asiaan huomenissa!