Tag: Lauran tyyli

Aiemmassa postauksessa esittelemäni kukkamekko saattaa olla naisellisinta, mitä tämän poikatytön kaapista löytyy. Olettaen tietenkin, että sen kanssa ei pue maihareita kuten minä tänään (kyllä kyllä!) 1990-luvun vibat viimeistelin pörröneuletakilla ja pikkumyynutturalla, joten mikäs tässä grungeillessa sitten. Pääsiäinen 1994 in da house!

Kuka muistaa Reykjavikista löytämäni silkkikaavun? Tässä mekko tositoimissa: Koen tavallisesti turhaksi erotella vaatteita juhla- tai arkiasuihin. Tässäkin mekossa olen kulkenut sekä töissä että iltahipoissa vain kenkiä vaihtamalla: päivällä tennarit, illaksi korkkarit on meikäläisen pukeutumisjippo. Tumma silmämeikki ja tiukka nuttura päälaelle, ja se olis sitten siinä – paitsi jos joutuu pitämään kiinni mekostaan kaksin käsin kuvia ottaessa. Note to […]

Sunnuntaita! Pieni varoituksen sana – meikällä ei tänään sitten oikein runosuoni syki. Erakkomoodiin löytyy hyvä syy: kaapista eilen kaivettu ompelukone. Pieni sunnuntaiprojektini on muokata tämä vintagepallomekko uuteen kuosiin. Lie kenelle kapeauumaiselle hienolle neidille mekko on joskus kuulunut, mutta meikällä se kinnaa selästä juuri sen verran, että pieni kikkailu on paikallaan. Pätkäisinkin mekon pituudesta muutaman sentin, jotka ompelen […]

Jos The Breakfast Clubin jälki-istunto vietti kolmikymppisiään eilen, hoitaa meikä homman himaan tänään täyttämällä 26! Nyt olisi kai sopiva aika tehdä inventaariota ja miettiä, mitä menneestä vuodesta ollaankaan opittu. No, ainakin se, että tukkansa kannattaa leikata aina itse ja että pellavanutussa paleltaa, jos kiipeää kerrostalon katolle maaliskuussa.  Tämä synttärivuosi starttaa takuulla eri tunnelmissa kuin muutamana menneenä vuonna, […]

Hei tyypit! Nykissä ollaan vanhan kunnon tiiliseinän äärellä. Kotona on yhtä kylmä kuin ennenkin ja sääskitsofrenia sen kun jatkuu, mutta ainakin viikonloppuna paistoi: sain korkattua kevään ekan kukkahameen ja kokonaisen kakkoskäden asun – kera mätsäävän huulipunan, bien sûr. Mitäs muuta kuuluu? Uudet tuulet puhaltavat, ja nyt en puhu ainoastaan säästä. Pieni hengähdystauko on siis ollut […]

Hej!  Ruotsissa ollaan – ainakin yhden iltapäivän verran. Tämänpäiväinen Tukholman-kohteeni on valokuvamuseo Fotografiska, jonka jälkeen hipsin muina naisina takaisin kentälle ja kohti New Yorkin kotia. Näppärästi hyödynnetty välilasku, eiks vaan? Nämä kuvat ovat tosin lauantailta Helsingistä, jolloin vedin pitkästä aikaa päästä varpaisiin -kuosiöverit ja heiluttelin irokeesitukkaa olympiastadionin tuulissa. Hyvin hulmusi! Näissä näkyy paremmin myös pari postausta takaperin esittelemäni […]

Hei kamut, kivaa sunnuntaita! Meikällä on tänään meneillään kaksi kivaa juttua. Aloitetaan ekasta, eli uudesta pikselikynähameesta: Uskokaa tai älkää, kynähametta olen käyttänyt viimeksi lukiossa.  Silloin se oli musta – nyt värikäs ja ihan täydellinen, videopelikuosineen kaikkineen. (Mikä ankea talvipukeutuminen?) Asia kaksi: ostin juuri liput kahden viikon päästä pidettäville elektronisen musiikin festareille, joita ei todellakaan järjestetä kotopuolessa. Matkalippua […]

Kuten blogia pitempään seuranneet tietävät, olen suuri kierrätettyjen pukeutumisdeoiden ystävä. Luotan vuosia vanhoihin asukokonaisuuksiin, ja miksailen niitä vähän miten sattuu eri vuodenaikoina. Kun eilen käväisin drinkeillä vanhan kunnon Union Poolissa (heh) tiesin tarkkaan, mitä halusin päälleni pukea: elokuisen suosikkiniasuni, eli psydekeelisen kukkapaidan ja art deco -korvikset. Plussana tumma silmämeikki ja vastaleikattu tukka! Säähän sopivamman asusta tein lämpimällä […]

Jos bändipaitahistoriani pitäisi tiivistää yhteen adjektiiviin, olisi se lyhyt. Viimeisimmän paitani taisin hankkia Provinssirockista 12 vuotta sitten – kunnes sitten rikoin kierteen perjantaina! Viikonloppua voi kutsua menestyksekkääksi, kun takana on Disclosuren keikka ja yhdentoista tunnin 80-luku-leffamaraton Anthology Film Archivesissa. Nyt tiedän, miltä näyttää australialainen rekkakuskitrilleri vuodelta 1981 ja diskoelokuva, jonka pääosaa näyttelee rullaluisteleva ja trumpettihousuinen nuori Patrick […]

Moi! Mitä kuuluu? Meikälle ei pöllömpää! En muista olleeni näin iloinen uuden viikon alkamisesta pitkään aikaan, ja kiitos siitä kuuluu kaikin puolin onnistuneelle ja rentouttavalle viikonlopulle! Kun vähän aikaa sitten kirjoittelin hyvinvointiajatuksistani, olisi listaan voinut lisätä myös oman ajan: menneenä viikonloppuna leivoin, katselin leffoja, söin keksitaikinaa, kuuntelin Princeä ja käväisin vaateostoksilla – ihan itsekseni! Vaikka aktiiviset sosialisointipäivät […]