Kesäkuun ykkönen

Kesäkuun ensimmäinen päivä oli just eikä melkein sellainen kuin kesäkuun ensimmäisen päivän kuuluu ollakin. Läkähdyttävä helle, joka tuntui vielä intensiivisemmältä sisämaassa. Matkasimme siis Turusta ja merituulen puhalluksesta sisämaahan, kotikaupunkiini Kanta-Hämeen sydämessä.

Ensin neuvoltetiin lainasta pankissa. (Olen yksi niistä hassuista hyypiöistä, joka pysyttelee lojaalina ei-ainoastaan-tietylle-pankkiryhmälle, vaan myös tietylle konttorille! Hämeenlinnan Seudun OP forever!) Paria nimmaria erinäisiin papereihin, avot. Pankista lähtiessä on aina sellainen olo, kuin olisi tosi rikas ja maailma täynnä taloudellisia mahdollisuuksia, vaikka tosiasiassa tilanne on varmaankin aivan päinvastainen. Mutta sou not – tässä valheellisessa euforiassa leijuimme ulos konttorista nytkin. Ainoa miinus oli, ettei meille tarjottu edes kahvia, saatika pullaa. Soo soo!

Niinpä olimme nälkäkuoleman partaalla, kun neuvottelut oli neuvoteltu ja kaikista korkokatto-takaisinmaksuturva-jasitoisnääPohjolanvakuutuksetkin -kylkiäisistä kieltäydytty. Nokka kohti Tiger Sushia, joka teki viimeksi vaikutuksen. Niin nytkin. Tosi hyvät sushit, ja aivan älyttömän hyvä palvelu. En ole koskaan aiemmin törmännyt raflaan, jossa tarjoilija tulee oma-aloitteisesti kysymään, voisiko tuoda vauvalle ilmaiseksi kauniin kulhollisen kasvistikkuja. Kiitos, kyllä voit! Miten hyvälle mielelle voikaan tuollaisesta huomioimisesta tulla.

Ruokailtiin terassilla, kuuma tuuli heilautti kevyelle kesämekolle vähän soijakastiketta, eisemitää. Pankkihurmiossa ja kesähuumassa tilasin sushien kanssa pikkolopullollisen skumppaa. Kesä 2011, olen valmis!

Ps. Miksei miehet voi kuvaa ottaessa sanoa, että sulta tulee muuten kaksi tollasta vitun hiirenhäntää niskan takaa? Kaksi kertaa piti deletoida alempi kuva, koska nuo ovat vain liian hirvittävät julkaistavaksi. Nyt en enää deletoi. Hiirenhännät, siinä ovat. Hiirenhäntäkesä 2011, bring it on!