Tag: sulo

Ei, en puhu omasta kuontalostani. Ei ole uutta, hienoa stailia, jota esitellä. Oma kesätukkafilosofiani kuuluu yksinkertaisuudessaan seuraavasti: sido sivuponnarille tai letitä heti herättyäsi ja toivo näyttäväsi Pocahontasilta/muuten vaan reteältä luonnonlapselta. Katsellaan sitä kampaajalla käyntiä sitten syksymmällä. Vastahan edellisestä kerrasta on kohta vuosi.   Mutta Sulon tukka! Pian neljä vuotta täyttävän esikoiseni kutreja on tähän saakka […]

Joo, onhan se kivaa nähdä lastensa nauraa räkättävän yhdessä. Kylpevän yhdessä tai puhaltavan saippuakuplia yhdessä, sitten joskus. Varmaan on ihan kivaa nähdä, kun ne kävelevät hakemaan ylioppilastodistusta tai kajauttavat ekan Suvivirtensä. Mutta kyllä jokaisen mutsin mielinäky on silti tämä. Stressihormonitaso veressä laskee merkittävästi. Suupielet alkavat kivuta katonrajaan. Henki kulkee hitaammin ja syvemmin. Kamalan karua, mutta […]

Kun aikanaan huomasin ahdistuvani sunnuntai-iltaisin edessä häämöttävästä viikosta, palaveerasin itseni kanssa ja tein radikaalin päätöksen: lopetin kivat päivätyöt ja ryhdyin freelanceriksi. Päätöksestä on miltei kuusi vuotta ja meinaan yhä potkia itseäni miltei päivittäin testatakseni, olenko hereillä. Voiko elämä olla näin vapaata ja näin siistiä. Jos kaikki menee hyvin, jatkan vapaana toimijana loppuelämäni. Mutta sunnuntait. Ei niihin […]

”Äiti, nyt ei ole iita. Äiti, nyt ei ole iita.” Voi rakas, kyllä nyt on ilta. Sulo on yhtä hämmentynyt valon määrästä kuin aikuisetkin joka ikinen ilta. Varmaan Uljaskin on, muttei osaa sanallistaa vielä tunteitaan. Sen sijaan hän osaa alkaa herätä kello kahdeksan sijasta kuudelta ja lyhentää päiväunensa parituntisista puolituntisiksi. Kaikilla suhisee päässä! Kevään valo saa meidät […]

Paperipallot rahisivat katonrajassa, serpentiinit kieppuivat kohti karkkikulhoja ja väki pulisi minkä ehti. Uljas-vauva kiersi sylistä syliin vierastamatta yhtäkään ventovierasta, Sulo pelästyi päivänsankarin tiikerinaamaria mutta toipui onneksi leikkikuntoon. Jostain syystä seitsemän vuotta täyttäneestä Leevistä ei ole tässä kuvia, kun napsin typerästi sekaisin kännykällä ja kameralla: Lebowski-kuvat ovat puhelimessa. (Hankin iPhonen vuonna 2013 hankin iPhonen vuonna 2013 […]

Paratiisisaari-termillä viitataan yleensä johonkin turkoosivetiseen plänttiin Karibialla. Ou nou. Planeettamme todellinen paratiisisaari on Ahvenanmaa. Näin maar on. Ahvenanmaan retki päätti loputtoman pitkältä tuntuneen tammikuun. Sain annoksen happea jota taannoisessa merkinnässä haikailin (muutaman lukijan kauhistukseksi). En irtiottoa pätkänukkumisesta tai kiemurassa imettämisestä, mutta loskaisen liukkaasta Turku-arjesta. Aleksi oli lomalla eli paikalla oli aamusta iltaan yksi käsipari enemmän kanniskelemassa ja […]

Neiti Veitola sen sanoi. Ja tuo pätee muuten kakkoskiekallakin. Paskan pizzalaatikon ääreltä, Uupunut -80 Mutta on niitä onnen hetkiäkin, joka päivä. Kukkalähetit pimpottelevat ovikelloa, isoveli jakaa pusuja pikkuveljelle, pikkuveli tapittaa maailmaa lautasenkokoisilla silmillä ja koisaa villavilttipesässä. Ja kuopuksen kohdalla tietää, että tuolla jossain odottaa vielä elämä, jossa on tilaa laadukkaalle kokkailulle ja paremmille yöunille. Se tieto […]

Suloa luullaan yleensä vähintään kerran päivässä tytöksi — siis jossain julkisella paikalla tuntemattoman toimesta: puistossa, bussissa. Useimmiten en korjaa olettamusta, mutta joskus sanon, että hän on kyllä poika, mutta ei sillä väliä – jos aistin, että seuraavaksi kysytään nimeä, ja koitan välttää kysyjän joutumisen noloon tilanteeseen. Ilmeisesti Sulosta tekee tyttömäisen tämän tukka, koska tyttöoletus lausutaan […]

Jaa mitkä? No Varpusen somat pussukat, jotka on jo joka blogissa nähty. Hetalta kopsasin idean pusseista lelukoreina. Sulon alati kasvava arsenaali on tähän saakka tungettu yhteen puulaatikkoon, mutta oli aika tunnustaa, että tiukkaa tekee. Niinpä klikkailin kotoomme kolme Varpussukkaa (varpus-sukkaa? Tämä uudissana ei nyt toimi!) – kaikki mauttomasti eri kuosia, koska en vain osannut päättää. Kukin […]

Haksahdin pitkästä aikaa CityDealiin. (Eiku mitä GroupOneja ne nykyään on.) Eihän tätä nyt voinut ohittaa: 12.5 eurolla sai 25 euron lahjakortin Turun kauppahallin vanhimpaan liikkeeseen, S. Wallinin kalakauppaan. Kai minä nyt saatana kalakaupan lahjakortin puoleen hintaan ostan! Kysyttekin vielä! Siika kainaloon (ja lisäksi reippahasti lohta) ja kotiin Saku Tuomisen Basta!a selailemaan — taas kerran. Hyvä resepti löytyi. Kesäkurpitsaa ja […]