Ruokaremppa tuloo, mutta missä työkalupakki?

Lomakuvat, nuo tunnetut herättäjät & ravistelijat. Luulin näyttäneeni Tanskassa suurelta tyylikuningattarelta (ruutuja! paljetteja! timantteja! haalareita! silkkiä!), mutta kameran ruudulla (miksi, oi miksi koskin zoom-nappulaankin) paljastuin isoksi valasmöhkäleeksi, jonka pää on miniatyyrimaisen pieni verrattuna muuhun kroppaan. Hermo menee.

En voi enää hokea pitkin katuja ja kujia, kuinka ”mä kato synnytin ihan äskettäin”, koska lapseni täytti lauantaina vuoden. Nämä eivät enää ole raskauskiloja, eivätkä vauvakiloja. Ne ovat jotain ihan muita kiloja. Ja niistä ainakin seitsemän (7) on saatava nyt tiehensä, jotta pääsen takaisin kuuluisaan hyvän olon painooni.

Se on se, jossa pysyn suht kivutta. Se on se, jossa pystyn syömään hyvin ja reilusti. En tavoittele enää vitosella alkavaa painoa, vaikka siihen jollain ihmedieeteillä olen joskus pinnistellyt. En voi koskaan ylläpitää vitospainoa, eikä siihen ole intressiä. Mutta kun pääsisi edes siihen kuuskakkoseen.

legumes.

Tästä teemasta on vaikea kirjoittaa, koska halveksun öbaut norrmaalipainoisten ihmisten laihduttamista siinä missä muutkin fiksut ihmiset. Maailmassa on aika lailla tärkeämpiäkin asioita, joiden parissa askarrella ja uurastaa.

Lisäksi olen aivan ymmällä siitä, miten aion nyt muka laihduttaa. En tahdo laihduttaa leikkaamalla rasvan määrää. En tahdo laihduttaa leikkaamalla hiilarien määrää. En tahdo laihduttaa alkamalla superfoodeja vetäväksi hurupääksi.

En syö mielestäni kehnosti. Syön sikana kasviksia ja luomua ja neitsytkookosöljyä ja hampunsiemeniä ja oliiviöljyä ja kaikkea sitä, mitä pidän terveellisenä. Suurin osa ihmisistähän julistaa pysyvänsä tällaisella välimerellisellä ruokavaliolla hoikkana ihan itsestään. Hyvät teille.

Mutta ehkä avain olisikin tuossa yhden lauseen alussa: syön ihan sikana. Syön määrällisesti valtavasti. Yhtälöön mukaan seuraava: en ole aktiivista häärääjätyyppiä – olen lukija, olen kirjoittaja, olen nettiaddikti, olen unelmoija, olen laiskiainen. En siivoa, en huseeraa. Harrastan ohjattua liikuntaa jokusen kerran viikossa, mutta loppuajan lötkötän. En siis kuluta paljoa – ei ole varaa ahmia hevosena. Muistan kyllä edellisiltä laihdutuskuureilta (tuo kamala sana, jota haluan välttää!), että alle viikossa pienempiin annoskokoihin tottuu. Mutta en halua käydä läpi edes sitä tottumisvaihetta, vaikka se kestäisikin vain päiviä!

En halua laihduttaa ehdottomasti, koska se kuulostaa idioottimaiselta. Siis niin, etten voisi syödä yhtä keksiä tai puolikasta pullaa kahvipöydässä, mainiossa seurassa. Sellaista harjoittaessaan saa aina kuulla olevansa ihan höpsö – tavallaan oikeutetusti, mutta toisaalta jotkut ihmiset eivät tajua meitä kohtuuttomia, joille kaikki tai ei mitään on ainoa vaihtoehto. No, siinähän se taas on naputettuna: tuohon ajatusmalliin minun pitää pureutua. Miksi kaikki tai ei mitään? Miksi en voi nauttia kourallisesta sipsejä, miksi se on megapussi or nothing?

Mikä lienee se metodi, jolla nyt saisin itseni ruotuun ilman höperöä hifistelyä, kaloreiden laskemista tai kaikesta kieltäytymistä? Kysymys on retorinen: ette te siihen voi vastata, koska nämä hommat linkittyvät niin olennaisesti ihmisen persoonaan. Toki loistavia omakohtaisia vinkkejä saa antaa.

Mutta jotain on tehtävä. En halua kuluttaa enää sekuntiakaan elämästäni suhteettoman kropan soimaamiseen. En myöskään tarkoita, etteikö joku saisi painaa ihan rauhassa vaikka sataa kiloa. Tiedän roppakaupalla itseäni isompia, reheviä kaunottaria, joilla on timanttinen ryhti ja itseluottamus. Sehän se tärkeintä on. Luulen muuten, että oma painonikin olisi ihan jees, jos ruumiinmuoto olisi emäntämäisen ihana. Mutta kun on siunattu rimppakintuilla ja  juuri ja juuri A-kupin tisseillä ja vatsa on kuusi kertaa niiden kokoinen, look ei ole ihan ideaalein mahdollinen. Jos painoni jakautuisi tasaisesti, voisin näyttää vallan mukavalta. Vaan vartalotyyppi on vahva O. Dämn you, oo!

Huhheijaa. Kyllä maar hävettää jauhaa tällaista ulkonäkökeskeistä minäkinhaluunollaheilaiha -shaissea. Menen ripottelemaan tuhkaa päälleni ja laatimaan loppuviikon ruokalistaa.

hyvinvointi terveys liikunta ruoka-ja-juoma
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.