Kairolaisen katon salatut elämät

Sain päätökseen Alaa Al-Aswanyn Yacoubian-talon tarinat. Se oli liikuttava ja viihdyttävä romaani, mutta myös onnistunut yhteiskunnallinen kuvaus modernista Egyptistä – missä mennään ja miksi? Mikä meni vikaan? Episodimaisessa tarinassa linkitetään ihmiskohtaloita. Nämä karaktäärit eivät asu saman katon alla, vaan saman katon päällä.

Suunnittelin kirjan lukemista pari vuotta, mutta sain sen vasta aikaan. Tätä suositeltiin Kairossa, joten luonnollisesti lukukokemus sinkosi takasin omiin muistoihin ja kuviin kaoottisesta, lumoavasta kaupungista. Jännää, miten voi kaivata paikkaan, jossa ei missään nimessä haluaisi asua.

Mutta juuri tämän kaiken Yacoubian-talon tarinat onnistuu välittämään: Allahin ja toisaalta sekularisaation, vesipiipun pulputuksen, ainutlaatuisen kahvilatunnelman, repaleiset hulmuavat viirit, hullut turkoosit, okrapadan ja kanelin tuoksun, loputtomat lasilliset kahvia ja teetä, ryhmissä liikkuvat miehet ja naiset (kaksi maailmaa täysin erillään toisistaan julkisilla paikoilla), kadulle rullatut rukousmatot, rapistuneisuuden, rakkauden, pettymyksen ja elinvoiman.

kuvat: laurafreen kotialbumi

Ps. Yacoubian-rakennus on muuten oikeastikin olemassa Kairossa. Jännää.

Pps. Tästä romaanista on tehty myös leffa ja tv-sarja: en tiedä, ovatko mistään kotoisin.