Mummin keittiössä

Maailmassa on yksi turvasatama ylitse muiden: mummin keittiö.

Olen melko varma, että valtaosa ihmisrodusta voi allekirjoittaa edellisen lauseen. Sitä keittiötä voi emännöidä minkä näköinen mammeli vaai. (Esimerkiksi Marimekon pallokoltussa touhottava hopeapää.) Se keittiö voi sijaita missä päin maailmaa vain. (Esimerkiksi idyllisessä espoolaisessa puutarhakaupunginosassa.) Siellä voidaan tarjoilla ihan mitä vain. (Esimerkiksi paahtoleipää, hilloja, mansikoita ja kahvia.) Siellä saa aina olla pieni lapsi — oli todellisuudessa minkä ikäinen vain. (Esimerkiksi 31-vuotias.)

Oltiin siis Sulon kanssa kesäretkellä pääkaupunkiseudulla. Arvoin pitkään, kenen kaverin nurkkiin tunkisimme yöksi. Sitten tajusin, että kesäretkellä kuuluu majoittua mummolassa. Tietenkin. Onko mahtavampaa kuin nauttia tapakset Yrjönkadun urbaanissa sykkeessä ja kadota sitten Kampin bussiterminaalin uumeniin ja ottaa bussi Paratiisi-astiain täyttämään paratiisiin, mummin kainaloon?

Ei.

Mummi on rakkaus.