Suvimuisto

Yksinkertainen käsky kellolle: pysähdy!

En tajua, miten tässä kävi näin. Puen lapsia haalareihin, vaikka mielestäni eilen hyppelimme pihalla läpsytossuissa ja uima-asuissa. Mitä helvettiä? Sata miljoonaa kesäpostaustakin on jemmassa, mutta vähän kreisiltä niitä tuntuu enää tänne puskea.

Mutta ei näitä kertomatta ja kuvittamattakaan voi jättää! Eli siis niin, ”eilen” (vai oliko se heinäkuussa) kävin ystävän uudessa kodissa, joka palautti uskoni siihen, että asun kuin asunkin Euroopassa enkä Siperiassa. Sisäänkäynti oli etelämaalainen ja elegantti, ja taianomaiselle terassille katotut tarjoilut noudattivat samaa linjaa. Ihana ilta, jonka aikana tehtiin hyviä suunnitelmia.

Mutta tota. Ne suunnitelmat on jo ehditty toteuttaakin. Koska nyt ei tosiaan ole enää keskikesä, Laura. Se juna meni jo. Tuota saatte hokea minulle vielä monta viikkoa, sillä jessus, nämä kesäfotot ovat ihania ja niitä on tolkuttomasti. Summer -13 revisited.