Chiis pliis

Ruusut ja timantit ovat ihan kiva juttu, mutta jos todella rakastat jotakuta, ostat hänelle kyllä juustokaupan lahjakortin.

Hyvä on, hyvä on. Lupaan kertoa vielä joskus itse häistämmekin, mutta antakaa ensin ylistää yhtä ihanista häälahjoistamme. (Oikeasti: tajuan vasta jälkeenpäin, että täydelliset lahjat ovat kyllä ihan validi syy pelkästään mennä naimisiin. Just do it.)

Jos asuisin Helsingissä, hahmottaisin varmaan että vaikkapa Hakaniemen halliin jumalaiseen Lentävään lehmään voi ostaa lahjakortin, mutta jotenkin en tajunnut, että ihan mihin vaan voi, vaikka siihen Turun kauppahallin juustopuotiin. Onneksi ystävämme Anu tajusi ja hankki moisen meille. Koska kyseessä oli häälahja, ajattelin, että konseptin täytyy tietysti olla romanttinen juustoilta kahdelle — tätä korttia ei tuhlattaisi mihinkään ison porukan illanistujaisiin.

Niinpä hain hallista viime viikonlopuksi viisi holtitonta juustopalaa itselleni ja tuoreehkolle aviomiehelleni: punavalkohomejuustoa, valkohomejuustoa (kotimaista Väinöä), Chimay-olutjuustoa (koska siipan holtiton olutinnostus), vuoden vanhaa goudaa (koska Amsterdam-rakkaus) ja iäkästä manchegoa (koska Manchego on jumala ja rakkaus!). Näitä komppaaamaan purkillinen kirsikkahilloa ja tölkillinen vissyä.

Juustot nautittiin kahtena iltana mauttomissa, mäntypaneloiduissa mökkiolosuhteissa, tylsällä veitsellä sahaten, rumalle Ikea-pöydälle levitettynä, ilman minkäänlaista esillepanoa. Who needs joku design-tarjotin, kun voi katsella ratisevaa, ruttuista voipaperia ja juustokimpaleiden keltaisen spektriä. Riitti. Ihan parasta. Jo sinänsä ihana, helteinen intiaanikesän viikonloppu nousi ihan uudelle tasolle ilman minkäänlaista kikkailuakin.

Kopsaa siis idea, kun on lahjaidis hakusessa! (Olen jo itse hankkinut itse tämän lahjan parillekin ihmiselle kesän aikana. Suosittelen erityisesti tuoreille äideille, jotka pääsevät viimein listeriapelon ikeestä ja janoavat jälleennäkemistä camembert-köntsän kanssa.) 15 eurollakin saa kahdelle hengelle hyvän setin, vaikkapa kolme kimpaletta kivoja juustoja. Ei voi mennä vikaan. Ja jos voi, eli jos tämä ei ole jollekin unelmalahja, hylkää tämä epäilyttävä ihminen välittömästi. (Ymmärrän, että lausunto on lievästi rasistinen muun muassa vegaaneja ja maitoallergisia kohtaan. I don’t care.)

 

Juu-juu-juustoisaa viikonloppua! Nyt ollaan taas bloggaamisen syrjässä kiinni. Let’s do this!