Vappusatu kilteille lapsille

Luulin, että ihmeitä tapahtuu vain jouluna. Ehei – niitä tapahtuu myös vappuna. Kuunnelkaapas.

Kiukuttelin melkein koko viikonlopun. Olen kova ekshibitionisti, mutta jätettäköön märinän tarkempi sisältö silti salaisuudeksi. Niin tai näin, ehdin megavatutuksissani kitistä myös siitä, että meillä ei oo edes yhtäkään ilmapalloa! Sulon ekana vappuna! Nolla palloa! Pitäiskö mun tehdä niinku kaikki! Oisko mun pitänyt tääkin hoitaa!

Samalla kun valitin, vänisin ja kätisin, perkasin romukasoja seuraavan päivän asuntonäyttöä varten. Avasin jonkun absurdin, yskittävän pölyisen, kukallisen pahvirasian ja mitä sieltä löytyikään – exien valokuvien, satunnaisten kuolinilmoitusleikkeiden, eksyneiden pinnien, nuppineulojen seasta – kaksi ilmapalloa. Neitsyitä, puhaltamattomia. En jaksa googlata, milloin Rubikin Bad Conscience Patrol ilmestyi (ok, jaksoin: 2007), mutta siitä asti (eli siis neljä vuotta) ne ovat ruusurasian uumenissa huilanneet. Aikoinani olen varmaan ajatellut, että huhheijaa, mikä turhake-promolahja. Kadun rumia ajatuksiani nyt. Rubik-pallot pelastivat vapun.

Ps. Kyse oli tosin vain minun vappuni pelastamisesta – Sulo pelkäsi hysteerisesti aavemaisesti leijuvia boltseja ja sai itkukohtauksen. Hupsu.