Kun luet tätä, pelkään taas kerran kuolemaa Euroopan ilmatilassa. Mitä luultavimmin tuuletan pian Kobenhavn Lufthavnissa ja hoilaan tuttuun tapaan Rakaaasshhhhtaannnn elämääää selvittyäni taas hengissä. (Tai sitten tästä merkinnästä tulee tosi legendaarinen.) Yhtälö kuuluu: 8 elämäni rakkainta naista + 1 elämäni suosikkikaupunki = tyttökerho köes Köpis! Saatiin ensimmäistä kertaa koskaan koko jengi kasaan kokonaiseksi viikonlopuksi ja […]

Maailma on pullollaan mahtavia nykytaiteen museoita. Ne ovat oikeastaan kaupungissa kuin kaupungissa absoluuttisesti parasta. Niissä on myös parhaat vessat, parhaat kaupat ja parhaat kahvilat. Ja se taire tiätty kans. Voipi silti olla, että kovista kilpailijoista huolimatta Tanskan Louisiana on ykkönen. Siellä kuluu ehdottomasti koko päivä. Niin paljon nähtävää, niin paljon tehtävää, niin paljon ”voiettämitentäydellistä” -huokailtavaa. […]

Tahdotko meditoita maallisesti ja maukkaasti? Poimi täsmäohjeet alta ja höyrystä itsesi tyyneksi. Tarvitset: 2 dl vettä, 2 dl puuroriisiä, litran kevyt- tai kulutusmaitoa, teelusikallisen suolaa. Tee näin: Laita vesi kattilaan ja napsauta hella päälle. Tartu puuhaarukkaan. Kun vesi kiehuu, kippaa sekaan riisi. Anna veden imeytyä riisiin muutaman minuutin ajan ja hämmentele. Kun vesi on imeytynyt, […]

Mikä on Suomen paras leipä? Tämä on iisi: toinen on Ullan Pakarin Junttakakko, mutta koska syön arkileipänä mieluummin rukiisempaa kamaa, ykkönen on lopulta Vilmusen & Vilmusen reikäleipä. Tämä tuli mieleen, kun testasin männäviikonloppuna kovasti kehutun Livonsaaren leipomon juureen leivotun ruisleivän. Olihan se hyvää, mutta ei kyllä mitään verrattuna Vilmuseen. Palvon tuota isoa, kovaa rinkulaa. Se […]

Kaupungin suloisin kahvila laitettiin lauantaina lihoiksi. Bossaliinan tarina loppui aivan liian pian. Perheemme lauantaiaamiaisesta Maariankadulla ei ehtinyt tulla traditiota. En ehtinyt käydä sunnuntaibrunssilla tarpeeksi usein. Typerää jossittelua. Juuri kaltaisteni ”ens viikolla käyn sitten joka päivä, ihavvarmaa” -asiakkaiden takia satu varmaan sinetöitiin ennen aikojaan. Ei auta märehtiminen. Ainakin voin sanoa ottaneeni Bossaliinan viimeisestä päivästä kaiken irti. […]

Ihanaista isänpäivää, kaikki inspiroivat & pehmoiset isät! Teitä on lähipiirissäkin ainakin miljoona. Ihailen! Isänpäivä vierähti leppoisasti. Sukulointi lohikeittoineen oli lämmintä ja miellyttävää, mutta parasta oli silti piipahtaa kotimatkalla Riikan perheen luona. Missään ei taida olla niin mutkatonta ja kotoisaa: ei tarvitse yrittää olla millään muulla mielellä kuin sillä, jolla oikeasti on, ei tarvitse puhua jollei […]

Siis Lilin, tällä kertaa ei Lilian. Ja vastauksena otsikon kysymykseen: en minä vaan tiedä! Sen tiedän, että hoippuessani jumppahikisenä ulos toisesta kodistani, Elixia Centrumista, huomasin, että pieneen liiketilaan suoraan oven viereen oli ilmestynyt mainosteippaus LilinLilinLilinLilinLilin ja putiikin tiskille oli aseteltu blendereitä. Ikkunassa on tussilla huitaistu lappu, jossa kerrotaan, että smoothien pohjaksi voi valita eri soijajuomia […]

Olen käynyt koko elämäni kampaajalla turhaan. Olen hakenut tukkasalongista hiuksia, joita minulla ei ole: karheita, taipuisia, rasvattomia, muokattavia. Olen luullut, että niiden avain on oikea leikkaus. Ej. Mallista viis, tukkani on aina liukas, lasimainen ja lättänä. Minulla on paljon hiuksia, mutta niissä ei ole volyymia. Viime kampaajavisiitillä yritin taas pyörittää epätoivoista kampaajasmalltalk-karusellia. Mikä on niinku […]

Numerologiakaan ei auta: en pääse naimisiin, vaikka mitä tekisin. (Kuulettehan hohotukseni sinne asti, pliis?) Koska Tiffany-kaunokkini haluaa mitä ilmeisimmin viettää kolmannenkin synttärinsä jossakin salaperäisessä piilossa, haluan ylistää sormusta, joka on jo lupautunut minulle kuuliaisesti loppuelämäkseen. Hänen nimensä on Olga ja löysin hänet italialaisen pikkukaupungin rihkamakaupasta kesällä 2008. Hykertelin riemuissani, vaikka muu seurue nauroi mauttomalle ostokselleni. […]

Vihaan musikaaleja. Oskari-kerhossa katsottiin viime kuussa My Fair Lady, jota moni suitsutti etukäteen lempparileffanaan ja tavattoman ihanana tapauksena. Lontoon kukkatorit ja Audrey Hepburn, mikä voisikaan mennä pieleen? No se, että ne laulavat. Aina väärillä hetkillä. Typeriä, venytettyjä, mukahassuja hoilotuksia ja pateettisia liirumlaarumballadeja. Tämän kuun leffa, Sound of Music, aiheutti siis sekin minussa lievää ahdistusta. Ei […]