Laura loves

Oisko syksy sittenkin okei?

Kerroin taannoin inhoavani syksyä antaumuksella. Mutta saanko myös tykätä siitä ihan pikkiriikkisen? Syitä, vassokuu. Vaihdoin työväenopistossa espanjan kollaasi- ja sekatekniikkakurssiin, jolla olemme istuneet Oonan kanssa jo kaksi (vai kolme?) vuotta. Tänä syksynä ryhmässä ei ole kikattavia teinejä, kylähulluja tai uskismummoja, vaan reipas kourallinen about ikäisiämme, motivoituneita nuoria naisia. Se näkyy opettajankin motivaatiotasossa: hää on selvästi […]

Kohmeloiden aatelia

Kohmeloiden aatelia

En kuulu krapulan romantisoijiin. Krapulan romantisointi on miltei yhtä sietämätöntä kuin syksyn romantisointi (luovatilajee vs. villasukkajee). En ymmärrä ihmisiä, joiden mielestä krapulassa on jotakin hienoa ja ihanaa. Ne ihmiset eivät selvästi ole kokeneet oikeaa krapulaa – toisin sanoen minun krapulaani. En tarkoita, että kohmeloni olisivat suureellisia oksennusspektaakkeleita. (Sellaiset kerrat ovat yhden käden sormilla laskettavissa – […]

Kakskytneljä senttii Chiantii, kiitti

Kakskytneljä senttii Chiantii, kiitti

Ystäväpiirissäni halveksitaan lähes yksimielisesti italialaisia viinejä. Ne nyt vain eivät ole muodissa. Onneksi olen kantahämäläinen juntti, eikä minun tarvitse seurata muotia. Minä aion juoda seuraavan vuoden pelkästään italialaista viiniä! Vietimme nimittäin päivän Italian-matkasta kiertäen toscanalaisia viinitiloja Chianti Classico -alueella (ihan tietty pläntti Toscanassa), maistelimme, kuuntelimme luennointia ja tietysti pienessä pöhnässä hullaannuimme. Tää on parasta ikinä! […]