Ihanien rouvien silkkinen brunssi

Kun Turun tärkein ystäväni Riikka järjestää juhlia, tuo ihana nainen tekee sen kunnolla. Niin nytkin. Kutsu kävi eilen Riikan Ansa Couturen kolttuinsovitusbrunssille perhe Mellinin hengästyttävän kauniiseen kotiin, ja tuohon iltapäivään olisi voinut pysähtyä ikuisesti.

Rakkaita naisia, kimpuittain tulppaaneita, croissantteja, tuulihattuja ja prosecco-bellinejä. Ja ennen kaikkea kilokaupalla Ansan mekkoja, paitoja, viittoja. Silkkiä, tuunattuja vintage-löytöjä, silkkiä, satiinia, silkkiä, ja mainitsinko jo silkin? Riikka on kevyiden, ylellisten materiaalien kuningatar. Rouvan kirppiskorkkarikokoelmaankin päästiin käsiksi.

Sovittelun lomassa tulkittiin keijukorteista mennyttä ja tulevaa (luonnollisesti!) ja puitiin ihmeellisiä elämiä. Koska miekkoseni keikkaili koko viikonlopun pitkin Suomea, minun piti osallistua brunssille Sulo kainalossa. So not – sujui se niinkin. Lisäksi kiikutin mukanani Helsingin viikonloppuvieraan, ihanan Marjan. Mätsäävissä sifonkimekkosissa ja Sulon kanssa pelehtiessämme olimme aika staili feikki-sateenkaariperhe.

 

 

 

Kotiin kukin lähti paria pennosta köyhempänä, leninkiä tai paria rikkaampana. Voi, kun voisin linkata lukijat Ansa Couturen kotisivuille, mutta niitä ei ole – vielä.

Kuvat: Oona Parviainen ja sekalaiset skumppapäiset naikkoset (sori vaan, mutta aion myöhemmin postata päivästä lisää kuvia, kunhan saan itse kuvaamani fotot hyppysiini)