Jumalaiset juustokeksit

Seuraa sangen pitkä pohjustus, mutta kyllä siellä lopussa kiitos – eli reseptikin – seisoo!

Olin joskus äidillä kylässä, kun päädyimme hehkuttamaan kummankin äskettäin näkemää Julie & Julia -elokuvaa. Kyseessähän on ihan ultimate hyvän mielen leffa, jota voisin katsoa vaikka viikonlopun putkeen, koska a) siinä kokataan koko ajan, b) koska siinä on Meryl Streep, c) koska siinä asutaan Long Island Cityssa jossa viivyin omalla New Yorkin -visiitilläni ja vielä kerran: d) koska siinä kokataan koko ajan koko ajan koko ajan.

Olimme kumpikin yhtä mieltä siitä, että olisi kovin ihanaa omistaa elokuvan keskusteos, Julia Childin Mastering the Art of French Cooking. Myöhemmin samana viikonloppuna ruokin pakko lukea keittokirjaa syödessä -neuroosiani ja perkasin äidin keittokirjahyllyä. Yhtäkkiä tajusin, että koko nuoruuteni hypistelemä, ankean kuvaton ja pölyltä tuoksuva Ranskalaisen keittiön salaisuudet on juurikin kyseinen Julia Child -klassikko! Äiti ei uskonut kertomaani ensimmäiseen varttiin. ”Sulla on siis koko ajan ollut tää sun hyllyssä!”

Samalla kävi ilmi, että äitini suosikkiresepti kautta aikain onkin Julia Childin käsialaa. No tietysti! Sain maistaa näitä keksejä taas viime viikonloppuna, ja ne vievät kerta toisensa jälkeen tajun: hajoavat kielen pienimmästäkin hipaisusta suuhun triljoonaksi muruseksi ja ovat niin suloisen suolaisia, että tekisi mieli pillahtaa ilosta itkuun. Voinen tekstuuri on taivaallinen.

Meidän suvussamme ilman näitä ei tule joulua, valmistujaisia, pääsiäistä tai ristiäisiä. Suosittelen lanseeraamaan perinteen myös teille.

 

Julia Childin sinihomejuustokeksit

 

180 g roquefortia tai muuta sinihomejuustoa (äitini käyttää reippaasti Auraa, eikä se oikeasti lopputulosta pahenna)

180 g voita

3 rkl kuohukermaa

1 keltuainen

3 dl vehnäjauhoja

 

Sekoita kaikki keskenään. (Varmaan näille ois joku spesifi järjestyskin, mutta anna mennä vaan. Ja Julian reseptissä kuohukerma on oikeasti ”sakeaa kermaa” ja jauhot on ”seulottu” ja kaikenlaista, mutta me emme ole perfektionisteja, emmehän, vaan helpon keksin perässä.) Taikinasta tehdään tanko ja leikataan puolentoista sentin siivuja. (Oisko näin, äiti?)

Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia. Lumoudu ja syö koko pellillinen kerralla.