Just hyvä flow

Niin, se Flow. Kun te muut pillititte Björkin tahtiin, humalluitte samppanjabaarissa, minä annoin ihan toisenlaisen flow’n viedä. (Elämänkatsomukseni kieltää minulta sen Flow’n — en voi käydä festareilla, joilla ei ole hevareita ja nikkeliltä löyhkääviä korukojuja.)

Ensin se ihan oma flow’ni vei testaamaan Dylanin brunssia. Meitä oli varmaan varmaan tusinan hengen lauma, onneksi oltiin varattu etukäteen takakabinetti. Häkellyttävän runsas kattaus, kaikkea kuviteltavissa olevaa oli tarjolla. Kaikki oli suolaista ja rasvaista. Täydellinen krapulabrunssi! Olin kaoottisen junamatkan jäljiltä hieman etovassa olotilassa, joten en jaksanut syödä niin paljon kuin olisin tahtonut. Söin vain sataa lajia, toiset sata jäi testaamatta. Lapsille oli leikkipaikka, oi ihana urbaani hipsteriperhe-Helsinki, meni siis senkin suhteen leppoisasti että kakarat saivat pöpeltää keskenään.

Seuraavaksi Helsingin huumaava virta vei meidät sukuloimaan ja lukemaan satuja.

Ja vielä Metsälään yökylään punaisten paprikain ja marjapiirain äärelle. Leppoisinta.

Ja seuraavana päivänä flow sai vielä toisen mahdollisuuden, ja kuljettikin meidät sinne kaikkein pyhimpään. Mutta se on oman postauksensa paikka.