Neitsytmatka

Apua, päivät juoksevat! Kohta on joulu ja päivitän jotain ”heinäkuussa mie olin heinähommissa juu” -tyyppistä. Nyt ajan tasalle, muija!

Tulin puoli tuntia sitten juttukeikalta Helsingistä ja lösähdin suoraan sohvalle. Nyt paiskin vähän Lilyä kokoon ja sitten nukkumaan.

Viime viikonloppu oli ensimmäinen viikonloppu Peipposessa, omalla mökillä. Koska olen kova tyttö fiilistelemään, minua nyyhkitytti koko ajan. Eka huussireissu! Eka maasta poimittu käpy! Eka se-ja-se! Ja koska olen epäspontaani ihminen, meinasin hermostua, kun jokainen haaveeni ei täyttynytkään. Olin vakaasti päättänyt, että ekana Peippos-iltana keitän kesäkeiton. Mutta yhtäkkiä kello olikin kahdeksan, Sulo menossa nukkumaan, soppakauha unohtunut ostaa, kummallakin sudennälkä… Jouduin lausumaan sanat ”no ehkä huomenna sitten, syödään tänään leipää”. Jos olisin spanieli, häntäni olisi lauseen aikana laskenut 100 astetta terhakasta yläviistosta koipien väliin.

Onneksi pääsin surkeuden yli appivanhempien jättämän cava-pullon avulla. Kiivettiin kertakäyttölasihirvitysten ja itkuhälyttimen kanssa kallioille ja katsottiin mieletöntä maisemaa. Saaren kuin taskunsa tuntevan miehen mukaan mökiltämme on saaren hienoin näkymä. Tiedä siitä, mutta käsittämätön se on: niin laaja, niin rauhaisa, niin kaunis, niin koskematon. Yhtäkään mökkiä ei missään, vaikka niitä kaikki lähisaaret on täynnä. Nudismikesät 2011 & beyond!

Emme me aivan yksin olleet. Kaukana vastarannalla hirvi harkitsi uimareissua ja lähikaltsilla pahansisuinen tiirajengi yritti ajaa meitä tiehensä. Ihmeellistä.

Tässä kuvina viikonlopun ihania, arkisia, ihmeellisiä ekoja kertoja.

 

Ekat aamukahvit.

 

Ekat köyhän naisen geeteet (giniä ja vissyä). Leikkasin sitruunasta kuoret pois, koska se ei ollu luamu.

Ekat terassikokkailut. (Idyllisenä maustepurkkina lakkabensiiniä. Maalaustalkoot käynnissä samaan aikaan.)

Eka kesäkeitto.

Ekat rantaskumpat.

 

Edessä koko loppuelämä, sniff ja yhyy!