Not attending

Kävin postilaatikolla. Nyyh. Toinen niistä tuli. Mentäiskö? Joo.

Ruissalo. Rantasauna. Maailman hauskimmin kiinni solmittu kuori. Koska en mitä luultavimmin pääse itse hääkekkereille, revin iloa pelkästä kutsusta. Kyllä – minusta jo pelkät hääkutsut ovat ihania. Nekin jo kertovat kyyhkyläisistä paljon ja vangitsevat useimmiten jotain olennaista heistä. Niin tämäkin.

Ollaan laskeskeltu, josko lentäisi Firenzestä käymään näissä lemmenjuhlissa. Omituista kyllä, suurin ongelma ei edes ole raha. Päänsärkyä aiheuttaa sen sijaan yhtälö: 2h ajoa Milanoon tai Roomaan – 2h venaamista kentällä – 3h lentämistä Suomeen – 1h säätöä Helsinki-Vantaalla – 2h ajoa Turkuun… Ja sama takaisinpäin. Ja mikään yhtiö ei lennä juuri sopiviin aikoihin. Joutunemme luopumaan huikentelevaisesta haaveesta.

Kolmas syyskuuta aion siispä etsiä käsiini mitkä tahansa paikalliset vihkiäiset Toscanassa, kiskaista ”pikku” punkkukännit, kuokkia juhlissa sydämeni kyllyydestä ja sössöttää kovaan ääneen italiaanoille, miten paljon rakashtankaan ja kaiphaankaan Shuamen Turkua. Bella, bella!