Muilta palstoilta päättelen, että nyt pitäisi puida Lilyn yksivuotisjuhlia. Hyvä on. Ne menivät juuri sillä tavalla, kuin toivoin: vältin lähes kaiken smalltalkin piiloutumalla perimmäiseen pöytään, vaklasin bloginaamoja, pulisin vain Terhini kanssa, hain ylimääräisen kevätkääryleen (ruoka oli hyvää!), rukoilin ettei kukaan tunnistaisi ja tulisi juttelemaan. Näin antisosiaalinen olen – toivottavasti tämä ei ollut kellekään ikävä yllätys. Iisa ja Anna tosin ehtivät yllättää aulassa, mutta sitä en pannut pahakseni: ihanat, pulppuilevat naiset! Lisäksi tapasin yhden yllättävän kaverin ja yhden mainion työkontaktin. Puhuin minä siis jollekin muullekin kuin Terhille.

Sitten matkustin tikarisadetta muistuttavassa lumipyryssä yhden pysäkin Lasipalatsilta Kansallismuseolle, join juoman KuuKuussa, tilitin Piskon kanssa, tein omituisen koukkauksen ja nukahdin lopulta Museokadulla sijaitsevalle sohvalle hyvin onnellisena. Tämä oli minun kreisibailausraporttini, kuppikakkumehusteluni, verkostoitumisspektaakkelini – not. Pieni, mutta söpö ilta. Kiittäen Lily-possea!