Lahjaluukku 19

Rocky road

Hinta: Tjaaaa, no koko ainessatsi ehkä 15 euroa, jos mitään ei löydy kotoa

Kenelle: Sokerihiirelle

Eräs Iiris toi näitä perijenkkiläisiä rocky road -namupaloja Oonan ja Matin juhliin taannoin. Meinasin pökertyä överistä hyvyydestä. Jo yksi pala riittää tuottamaan ellotuksen, mutta se hetki ennen oksentamista on niiiin ihana.

Tästä ohjeesta tulee joko yksi jättisatsi, kaksi keskikokoista tai kolme pientä. Kolmelle lahjansaajalle jakaminenkaan ei ole fiasko – yksikin pala näitä nimittäin riittää tyydyttämään herkkunälän päiväksi. Lupaan.

Valmistaminen on superhelppoa, ja jääkaappijähmettyminenkään ei vienyt kuin tunnin, pari. Uunia ei tarvita. Liiiiian helppoa!

rocky_road.

Rocky Road -palat

(Ohje Leila Lindholmin kirjasta ”Pala kakkua – ja paljon muuta”)

300 g tummaa hyvälaatuista suklaata (kaakaopitoisuus 70 %)
1 pussillinen Dumle-toffeita (pilko!)
2 kourallista pieniä vaahtokarkkeja (isotkin käy, niitä kannattaa ensin leikata pienemmiksi)
3 dl suolattuja maapähkinöitä (en minä tiä, tarkoittaako toi suolapähkinöitä?)
1 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä (älä hyvä ihminen ala käsin kuoria! Vain jos löydät valmiiksi kuorittuja! Korvaa jollain muilla pähkinöillä ellet löydä!)

1. Vuoraa iso suorakaiteen muotoinen vuoka tuorekelmulla niin, että kelmua menee
myös hieman reunojen yli (näin jähmettyneen levyn saa helposti pois vuoasta).

2. Sekoita pähkinät, Dumlet ja vaahtokarki).

3. Sulata suklaa vesihauteessa.

4. Sekoita suklaasula pähkinä-vaahtokarkkiseokseen.

5. Levitä seos tuorekelmulla vuorattuun vuokaan noin 2-3 cm korkuiseksi levyksi.
Laita jääkaappiin jähmettymään.

6. Nosta jähmettynyt levy tuorekelmusta nostamalla pois vuoasta ja leikkaa kuutioiksi tai tangoiksi.

Ihan kiva, jos sitten vielä pakkaat nämä nätisti. Mutta nämä ovat niin törkeän hyviä, että periaatteessa ihan sama, vaikka antaisit nämä pakasterasiassa.

 

kuva: we heart it, koska kameran akku on loppu enkä jaksa ladata, mutta tolta ne mullakin näyttivät, oikeesti

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Mieli

Sankarin seppele

Vannotin, että haluan lauantaina synttärilahjaksi vain baaritiskiltä kannettuja juomia – en mitään muuta. Ihanat ryökäleet saapuivat kuitenkin Blankoon floristin taiteileman seppeleen kanssa. Sain syödä halloumia ja pinaattirisottoa & juoda Dynamon hanakaljaa rehut päässäni.

Voin myös kertoa, että krapulan kuin krapulan aateloi kutreille lykätty kerros kukkia. Välitön freesiys!

seppele.jpg

 

Synttärit jatkuivat vielä tänäänkin. Aleksi taikoi minulle ja kahdelle helsinkiläisvieraalle aamupalapöytään viittä juustoa, proscuittoon käärittyä melonia & uuniin patongit. Täysin radikaali veto varsin anti-yllätykselliseltä (muuten kovin moitteettomalta) avopuolisoltani!

Iltapäivällä lykättiin Sulo anoppilaan ja käytiin Top Chef -Stefanin (kuumin realitymies ikinä, ikinä?*) Turkuun tänä syksynä avaamassa ravintolassa, jonka nimeä en kehtaa julkisesti tunnustaa (mutta se saattaa olla Stefan’s Steakhouse). Paikka oli odotetusti hieman geneerisen oloinen, myötähävettävä ja tyylitön, mutta parmesaaniranskalaisissani tai Baked Alaska -uunijätskissäni ei ollut mitään valitettavaa. (Parsakaali-valkosipulilisukkeesta en osaa sanoa, koska sitä ei koskaan saapunut. Se yritettiin silti laskuttaa.)

Nyt näplätään Apple-murusiamme vierekkäin sohvalla ja siemaillaan elämämme arvokkaimman viinipullon pohjallisia. Kiitos, jeesus, tästä viikonlopusta. Olen ilolla 31 ja tässä elämässä.

 

* Äh, muistin Survivorin Rupertin. Ei sittenkään kuumin. Tokaks kuumin. Missä viipyy Rupertin ravintola?

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Mieli