S.O.S. eli jeesiä juhannuspöytään

Grillaamme saaristossa koko kesän – vähintään kerran päivässä, usein kaksi, joskus kolmekin (aamiaiseksi on vakiintunut grillatut seesamibagelit & kilo Philadelphiaa -setti). Yleensä jo kesäkuun lopulla grilli-ideani alkavat ehtyä. Niin nytkin. Uutta. Tahtoo uutta.

Speaking of uutta, uudet perunat ovat vuoden tärkeimpiä juttuja. (Karppaajat oikeasti:miten te voitte elää itsenne kanssa?) Nyt niitä saa. Luomupiiri toi jo yhden kilon kotiin. Ne syötiin hetkessä. Tänään haettiin marketista juhannuspotut. Vierekkäisissä laareissa Uudet perunat (Paimio) 2,49€/kg ja Uudet kuokkaperunat (Paimio) 6,49€/kg. Suurena kuokkimisen arvostajana maksoin kolminkertaisen hinnan kuokituista kavereista. Saanen kertoa matikkarajoittuneille, että 6.49 x 2 ei tule halvaksi. Sou not!

Uudet perunat ovat niin taivaallisia, ettei niihin voi kyllästyä.  Toisinaan niiden kanssa voi kuitenkin maltillisesti kikkailla. Kodin Kuvalehden perinteikäs ruotsalaisresepti osoittautui ihanaksi.Silliä +sipulia + kerrankin vanhanaikaista ja simppeliä kermajuustoa +köntsä voita sekaan.  Se olkoon juhannuksen ruokavinkkini. Pistäkääpä tämä pöytään.  S-O-S, miten syntisen hyvää!

sos.jpg

S.O.S. (Smör, ost & sill)

500 g varhaisperunoita
2 kesä(puna)sipulia varsineen
100 g kypsytettyä kermajuustoa
noin 100 g matjessillifileepaloja
50 g voita
suolaa, vastarouhittua mustapippuria
 

1. Raaputa perunat puhtaiksi ja keitä suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Kaada vesi pois.

2. Hienonna sipulit varsineen. Leikkaa juusto pitkiksi, kapeiksi tikuiksi. Valuta sillistä neste pois ja leikkaa halutessasi pienemmiksi paloiksi.

3. Puolita tai viipaloi lämpimät perunat tarjoiluvatiin. Asettele päälle sipulit, juusto ja silli. Rouhi mausteeksi suolaa ja pippuria.

4. Kuumenna voi kattilassa ja anna sen ruskistua pähkinänruskeaksi. Kaada voisula perunaseokseen ja tarjoile heti.

Koti Ruoka ja juoma

Kiitos, Helsinki

Hirvittävä blogimaailman klisee: parhaista illoista ei ole kuvia. Mutta totta se on! Joudun turvautumaan muodikkaan kuvapankin näkemyksiin maamme pääkaupungista, koska keskityin viikonloppuna syömään jumalaista focacciaa, ihastelemaan kattoterasseja Sörnäisissä, lojumaan hotellivuoteella, ja testaamaan viimein Raflaa. (Hyvä oli – ja palvelu kiitettävän kärsivällistä, kun seurueeseemme kuului neljä hyperaktiivista, sekoilevaa lasta.)

helsik.

Sallan brunssin jälkeen päikkärit hotlalla ja tyttökerholaisten & perheidensä kera siis illalliselle. Brunssi oli miltei vikatikki, kun ravintolassa ei meinannut olla nälkä ollenkaan. Parmankinkku-parsasalaatti upposi silti. Lohi-avokado jäi kutkuttamaan ensi kerraksi. Korvasienispagetti myösh.

Mutta ruokailun jälkeen se paras osa! Miehet ja lapset kotiin ja hotelliin! Minä ja ne läheisimmät naiset kulman taakse Cubaan. Keskustelujen sisällöstä ei tihkuta pienintäkään vinkkiä ulkomaailmaan. Mutta hyvää se teki!

mojito.

Yhtä mojitokannullista ja chili-vadelmapyree-mojitolasillista myöhemmin hipsin Espaa pitkin, Kauppatorin halki Katajanokalle yöksi. Valoisa kesäyö, hurjasti hulinaa. Ballerinat vasten räkäisiä mukulakiviä, hävyttömästi kirkuvat lokit, roskat & ruosteiset paatit rannassa.

Halusin hotellin ehdottomasti Katajanokalta, koska minulla on opiskeluvuosieni kotikaupunginosaan ikuinen ikävä. Muistan vieläkin, moneltako viimeinen nelosen ratikka lähtee Lasipalatsilta Skattalle (tai lähti silloin: 01.36) ja sen, moneltako sitä varten piti lähteä kipittämään Tavastialta/Semifinalista (01.30). Nelosen päättäri. Alepa, Vapaasatama, Poseidon, Minibar Pisa. Yhyy! Nostalgian määrä täytti rinnan huppelisella kotimatkallani.

Voisin kirjoittaa Helsinki-suhteestani kirjan. Siinä on vain se  ongelma, ettei kyseinen suhde suhde kiinnosta muuta maailmaa juurikaan – saatika kirjan vertaa. Mutta Helsinki, voi Helsinki. Paras, kamalin. Joskus vielä palaan, en koskaan palaa. Ota minut, jätän sinut. Hirveä paska, ihanin jumalatar. Ei voi päättää. Helsinki on niin paljon kaikkea. Mutta yksi asia on selvä: viikonloppu oli i-ha-na.

Suhteet Ruoka ja juoma Ystävät ja perhe Matkat