Sankarin seppele

Vannotin, että haluan lauantaina synttärilahjaksi vain baaritiskiltä kannettuja juomia – en mitään muuta. Ihanat ryökäleet saapuivat kuitenkin Blankoon floristin taiteileman seppeleen kanssa. Sain syödä halloumia ja pinaattirisottoa & juoda Dynamon hanakaljaa rehut päässäni.

Voin myös kertoa, että krapulan kuin krapulan aateloi kutreille lykätty kerros kukkia. Välitön freesiys!

Synttärit jatkuivat vielä tänäänkin. Aleksi taikoi minulle ja kahdelle helsinkiläisvieraalle aamupalapöytään viittä juustoa, proscuittoon käärittyä melonia & uuniin patongit. Täysin radikaali veto varsin anti-yllätykselliseltä (muuten kovin moitteettomalta) avopuolisoltani!

Iltapäivällä lykättiin Sulo anoppilaan ja käytiin Top Chef -Stefanin (kuumin realitymies ikinä, ikinä?*) Turkuun tänä syksynä avaamassa ravintolassa, jonka nimeä en kehtaa julkisesti tunnustaa (mutta se saattaa olla Stefan’s Steakhouse). Paikka oli odotetusti hieman geneerisen oloinen, myötähävettävä ja tyylitön, mutta parmesaaniranskalaisissani tai Baked Alaska -uunijätskissäni ei ollut mitään valitettavaa. (Parsakaali-valkosipulilisukkeesta en osaa sanoa, koska sitä ei koskaan saapunut. Se yritettiin silti laskuttaa.)

Nyt näplätään Apple-murusiamme vierekkäin sohvalla ja siemaillaan elämämme arvokkaimman viinipullon pohjallisia. Kiitos, jeesus, tästä viikonlopusta. Olen ilolla 31 ja tässä elämässä.

* Äh, muistin Survivorin Rupertin. Ei sittenkään kuumin. Tokaks kuumin. Missä viipyy Rupertin ravintola?