Tapettisaagan päätösluku
Ensin oli unelma William Morrisin vanhanaikaisista puutarhailoitteluista, mutta sadan euron rullahinnat tuntuivat jotenkin liioitelluilta. Köpiksen Tivolissa julistin Tanska-huuruissa ja harlekiinisympatioissa, että sittenkin Ferm Livingin Harlekiinia. Sitten pärähdin hassuihin kukkoihin ja sitten tilasin näytepalan Birger Kaipiaisen keltaista Kiurujen yötä. Onneksi tilasin, sillä väri ei ollutkaan toivomani kirkkaankeltainen, vaan enemmänkin sinappi. Hieno tapetti, mutta väri minulla nou-nou. […]