Tag: Koti

”Äiti, nyt ei ole iita. Äiti, nyt ei ole iita.” Voi rakas, kyllä nyt on ilta. Sulo on yhtä hämmentynyt valon määrästä kuin aikuisetkin joka ikinen ilta. Varmaan Uljaskin on, muttei osaa sanallistaa vielä tunteitaan. Sen sijaan hän osaa alkaa herätä kello kahdeksan sijasta kuudelta ja lyhentää päiväunensa parituntisista puolituntisiksi. Kaikilla suhisee päässä! Kevään valo saa meidät […]

Kulu, vauvavuosi, kulu. Ihan oikeasti, te olette seuranneet tätä sivusta: eihän teidänkään mielestä ole voinut kulua vasta viittä kuukautta?! Tekee mieli käyttää holtittomasti välimerkkejä, koska eihän tämä nyt jumalauta voi pitää paikkaansa. Ei se aika kulu. Ei se vaan kulu. Jos Uljas täyttää koskaan vuoden, … äh, en edes keksi tarpeeksi radikaalia juhlintatapaa.   Mutta niin: nyt hän on […]

Tulppaani ei ole minulle varsinaisesti kukkien ykkönen, mutta kyllähän tämä linjakas klassikko silmää miellyttää. Sitä paitsi leikkokukka kuin leikkokukka tuo kotiin ylellisyyttä ja freesiyttä (varsinkin freesia tuo freesiyttä, ehe-ehe). Tulppaanipuskia tuntuu sydäntalven taittuessa olevan joka kodissa, ja jokaiseen kotiin ne istuvat yhtä hyvin. Iskän luona oranssina. (Peräänkuulutan yhä isääni perustamaan sisustusblogin..) Meillä valkoisena.   Pääsiäisenä […]

Kaikkia varmaan kiinnostaa ns. ihavvitusti miten pöytärulettimme on edennyt. Eikö vaan. Eikö vaan! Mitä, ei? Sama se, it’s my palsta & I’ll pöytätarinoin if I want to! Alvar Aallon pyöreä pienokainen saapui. Se solahti keittiöön. Nyt keittiö näyttää hassulta, kun keskellä on pieni pöytä ja ympärillä tilaa touhuta. Tajusin, että tarvitaan alle huoneen kokoon kursiva […]

Olen pieni agnostikko, joka ammentaa kristinuskosta (joskin muistakin uskonnoista) iloa. Siksi suhtaudun adventtiin hieman juhlallisesti ja tunteikkaasti. Sytytin aamulla tolkuttoman kokoisen valkoisen kynttilän, jonka seurasta olen nauttinut koko megaharmaan ja megasateisen päivän. Joulunodotus (en koskaan tiedä, kirjoittaako tuo yhteen vai erikseen!) alkakoon. Aloittakaamme se romaanin parissa, villatakin suloisessa sylissä, hyvin tyynenä ja flegmaattisena.

Parikymppinen helsinkiläistynyt opiskelija, joka tykkää pohdiskelusta, aktivismista, elokuvissa ravaamisesta, sanojen vuodattamisesta runomuotoon, hyvästä kasvisruuasta ja ihmisistä, jotka haluavat hyvää.

Joku päivä haluan oppia tekemään täydellistä gazpachoa ja kasvattamaan basilikaa. Oma kissakaveri (tai kaksi) olisi myös kiva.

Turkulaisen parturi-kampaajan, Elisan, höpinöitä hiuksista ja töistään.

Aikoja voit varata 24/7 kätevästi osoitteesta www.elycia.fi 🙂

Hiuksiin liittyviä kysymyksiä voi laittaa sähköpostilla elisayliketuri@gmail.com tai kyselemällä täällä blogin kommenttiboxissa! 🙂

Tervetuloa!

Ehkä vielä joskus. Mutta ei tänään.  Jotain muuta kuin Kaisun kuvia? Ehkä vielä joskus. Mutta ei tänään.

Kutitushetki, paras hetki. Törkeä räkätys, takuuonnellistuttaja.   Päivä 1: OmakuvaPäivä 2: Suosikkitavara Päivä 3: Perheenjäsen Päivä 4: Harrastus Päivä 5: Vanha kuva Päivä 6: Teema “vihreä” Päivä 7: Kuva jota en koskaan julkaissutPäivä 8: Suosikkikuva Päivä 9: Päivän asu Päivä 10: Tämä tekee minut iloiseksiPäivä 11: Hullua Päivä 12: Arkeni Päivä 13: Teema “valo” Päivä […]

Olen kova tyttö lanseeraamaan perinteitä ja rutiineita. Olen ilmoittanut Sulolle, että perjantaisin käymme piknikillä. Vastaus oli ”galigaligaligaligaligali”, jonka tulkitsen tarkoittavan ”oi, innovatiivinen äitini, kyllä”. Piknikin ei tarvitse suuntautua kauas. Tällä kertaa kohde oli oma pihamme, joka on puhkeamassa kevään kauneimpaan loistoonsa. Omenapuu hautoo kukkasia, tulppaanit puskevat tarmokkaasti maasta ja voikukat ilakoivat jo. Nurmi on humalluttavan […]