Tag: kuvahaaste

Tehtävänanto ”talvikuva” sai nenän nyrpistymään. Jostain syystä en kuvaa talvella niin tarmokkaati kuin kesällä. Enkä ole ollenkaan ulkoilija-reippailijasorttia, joten iPhoto-kirjastostani ei löydy kauniita kuvia välkkyvistä hangista. Ainoita selkeästi talvisia kuviani ovat joulukuvat. Koska ketään ei kiinnosta nähdä vauvaani piparipotkupuvussa, mutta varmastikin monia taas kiinnostaa nähdä yli 80-vuotias nainen poronsarvet päässä, esittelen palvotun mummini, joka kestitsee […]

Barcelonan El Raval minuuttia ennen myrskyä. Aleksilla oli jo kiire hostellihuoneeseen, minä tahdoin kääntyä ja kuvata ihmeellisen taivaan. Tuo synkkä valo enteilee jyrinää. Ja niin kävi. Piilouduttiin löhöämään sängylle ja kuunneltiin Sulon polskintaa vatsassani. Heitetään vielä huokea & huippis majoitusvinkki Barcelonaan, joka on omalla kaupunkikohteiden top kolmos -listalla heti Köpiksen ja Amsterdamin perässä. (New Yorkia […]

Tahdon bloggausaikaa! Sitä ei nyt ole. Siispä viivaan vain nopeasti yli yhden kuvan kuvahaasteesta: Arkeni. Räpsäisen kuvan nyt, tällä sekunnilla. Räps. Arki on nyt muuttolaatikonpunaista. Lelukaaosta, paikkojaan etsiviä tuoleja, miljoonia muumimukillisia kahvia (joka sekin loppui tänään, kriisi). Kuvienpurkutikku on hukassa, lepohetket ovat hukassa. Sulon päiväunien aikaan järkkäilen kamoja, mutta ehdin kyllä lukea blogeja. Olen pikkumainen […]

Se, kun lentokone nousee lentokorkeuteen eikä putoa tai räjähdä. Se, että lapseni ei pelkää lentämistä hysteerisesti, vaan suhtautuu siihen joka kerta suurella riemulla ja tekee matkustamosta henkilökohtaisen bileareenansa. Juomakärrykin kilisee jo käytävän toisessa päässä ja miniatyyriviiniputelit ovat miltei käden ulottuvilla. Silloin äitiäkin alkaa naurattaa. Ps. Nämä tulee näköjään haettua lähimenneisyydestä – esimerkiksi viikon takaa. Päivä […]

Tämä Emmin jumalaisen kaunis otos. Joka paljastaa vähän liiankin hyvin, miltä oikeasti näytän. (Olen kyllä kerran kirjoittanut maan laajalevikkisimpään julkaisuun Nyt-liitteen pääkirjoituksen esimerkiksi hammastraumoistani, joten sinänsä perustyttömäinen, traumaattinen suhteeni ulkonäkööni ei ole mikään tabu, mutta olen kyllä ihan samanlainen sairaalloinen bloggaaja kuin muutkin: haluan hallinnoida itsestäni julkaistavia kuvia, vain yläviistosta ja hyvin valaistuja ja hienoissa […]

Kuvahaaste uhkaa unohtua! Minähän olen Suorittaja isolla ässällä. Tätäkään ei jätetä puolitiehen – saatika alkumetreille. Hampaat irvessä siis repäisen kuva-arkistostani otoksen, joka nyt on edes kaukaisesti vihreä. Siinäpä oliivinvihreää, vai pistaasinvihreää, mitä vihreää tuo nyt on, seinää Kapteeninkadulta ja kaunis Sannani. Tuo Kapteeninkadun asunto oli joskus ystävien koti, nyt siellä asuu kuka lie. Nostalgiapala! Jos […]

Tämän päivän tehtävää varten kaivoin lipaston laatikosta kuva-cd:n, jonka pintaan on tussattu Häsa2003OMAT. Se sisälsi siis Hämeen Sanomien kesätoimittajasuvena ottamiani kuvia. (En omista skanneria, jotn oikeasti vanhojen kuvien siirtäminen vaatisi liikaa vaivannäköä.) Hämeensanomakesältä löysin kahdeksan vuotta vanhan kuvan nuoresta Jonne Aaronista! (Eiks tää ny se oo.) Minkäänlaista muistikuvaa kohtaamisestamme ei ole – kuten ei kuvanottopaikastakaan. […]

Harrastus Kirjoitan. Kirjoitan aina & joka paikassa. Näköjään ainakin laivalla, Tallinnassa, oluen äärellä. Lisäksi kirjoitan synnytyssalissa, junassa, odotushuoneissa, kotona ja kahviloissa. Päiväkirjaan, kalenteriin, vihkoon – vaikka käteeni, jollei muuta ole tarjolla.   Päivä 1: OmakuvaPäivä 2: Suosikkitavara Päivä 3: Perheenjäsen Päivä 4: Harrastus Päivä 5: Vanha kuva Päivä 6: Teema “vihreä” Päivä 7: Kuva jota […]

Päivä 3: Perheenjäsen Valitettavan ilmeinen valinta, mutta muu perheeni on liian yksityisyydenjanoista sakkia. Tässä Sulo Merri Matias joskus vastasyntyneenä. Eihän sitä edes tunnista tuosta. Ruusupuu-lakanan alla rääpäle, joka sai minut tolaltaan moneksi kuukaudeksi. Tätä pötkylää pelkäsin henkeni edestä. Voisi kuvitella, että näin jälkeenpäin se tuntuu hassulta. Mutta ei se tunnu, ainakaan vielä – tapahtuneesta on […]

Suosikkitavara Kalenteri. Musta Moleskinen A4-kokoinen kalenteri. Toinen sivu viikkonäkymää, toinen muistiinpanotilaa. Juuri tämä formaatti aina aina aina joka vuosi. Aloitin pienemmällä koolla, mutta nopeasti piti siirtyä kovempiin aineisiin suurempaan versioon. Tässä kuvassa tämä viikko. Ulkopuolisen mielestä näyttänee ”hieman” sotkuiselta ja mahdollisimman epäorganisoidulta. Olette toki väärässä. Raapustan kalenteriin arviolta puoli tuntia päivässä. Väritän sanoja tusseilla. Ympyröin […]