Tag: saaristo

Vietimme juhannuksen Gotlannissa rehevien salkojen ja trendikkäiden ruattalaisten keskellä. Siitä lisää tuonnempana. Vaikka keskikesän juhlamme ei olisi voinut sijoittua idyllisempiin maisemiin, oli vähän sääli, että viime vuonna muodostunut juhannusporukkamme ei päässyt rakentamaan vuosittaista perinnettä pidemmälle. Oli välttämätöntä järjestää viikonloppua aiemmin varjojuhannus. Omituista kyllä, kaikki pääsivät paikalle. Ei-niin-omituista kyllä, kaikki söivät tolkuttoman määrän grilliherkkuja, parkkeerasivat kalliolle ja […]

Sallikaa vielä yksi mökkimuisto viikon takaa. Täydellisen pysähtynyt sunnuntai. Sieniä, lohikeittoa, keskittyneitä leikkejä 80-lukulaisilla navettalöytöleluilla, pitsiverhojen reikäsistä siivilöityvä syysaurinko ikivanhan Singerin kyljessä.   Ja siinä sitä ajattelee, että ihan perussunnuntai plaa, mitä tekis, pitääks illalla käydä ruokakaupassa, mitä sieltä ostais, kirjoittaisko Avun juonipaljastukset tänään vai huomenna, hitto kun kännykän laturi unohtui kotiin, ai saatana tää […]

Nyt se tapahtui: saimme viimein yllätysmökkivieraita! Tai no: saaristomajaamme ei voi tupsahtaa noin vain ellei omista venettä, mutta aiemmin kukaan ei ole kehdannut edes kysyä, että voitaisko me nyt tulla, vaan visiittejä on sumplittu viikkokaupalla. Hallelujaa, aktiiviset paraislaiset! Eikä niiden aktiivisuus tuohon jäänyt. Kiskaisivat saman tien laiturin nokasta jättimäisen hauen — mielestäni metrin mittaisen ja […]

Juhannusaatto oli suloinen — sellainen täydellinen saaristopäivä, jota talvella on miltei kivuliasta muistella. Saimme siis Peipposeen viisi kivaa vierasta, jotka toivat mukanaan kylmälaukkukaupalla herkkuja (ja saippuakuplia). Hermoilin etukäteen, ettei kukaan voi viihtyä pikkutönössämme ja karuilla kallioilla, mutta taisivat sittenkin viihtyä! Minä painuin nukkumaan jo keskiyön jälkeen, mutta eräskin neiti Oona hipsi petiinsä vasta auringon jo […]

Odotimme koko viikonlopun, että sade lakkaisi ja tuuli tyyntyisi. Turhaan. Saaristo jäi tältä viikonlopulta kokematta. Sen sijaan harhailimme verkkareissa ja aamutakeissa pitkin kotia ja leikimme muovailuvahalla. Tänään vaadin päästä johonkin jännittävään ruokakauppaan, koska viikonloppu oli niin uskomattoman toimeton ja tylsä. (Hirvensalon Valintatalo – ei niin kovin jännä, mutta sai sieltä lakunappeja ja uudistuneen Kaksplussan, olen […]

Elämänkumppanini ikuinen unelma, oma vene, toteutui viimein. Haluaisin kovasti kertoa, että veneemme on tuo pramea, korkeakiiltoinen alus aurinkokannen kera tuossa takana. Mutta ei se ole, se on tuo 80-lukulainen, kusisenväriseksi kulunut, hellyttävä rääpäle. Mutta sillä pääsee mökille vartissa (vrt. yli tunti lankomiehen nostalgisella putputtajalla). Menee muuten lujaa. Emme ole veneilijöitä, vaan mökkeilijöitä — paattimme ainoa […]

Tästä on vasta hetki, mutta miten siitä tuntuu olevan ikuisuus? Kantarellisaaliista, kreiseistä mökkivaatekomboista, Pantone-mukillisista pressokahvia, maissilounaista, mobilen meditatiivisesta liikkeestä… Mehustelen mielessäni jo ensi kesää, vaikka tämän vuoden viimeinen reissu on vasta tekemättä.

Olen siirtynyt virallisesti saaristolaisten aatelistoon. Omituinen, reittäni pitkin vuoden verran matkustanut ihottuma (joka ei ollut klassinen rinkula, kas siksi vuoden ihmettely ja paniikittomuus) olikin borrelioosi. Siis se punkkien levittämä salaperäinen tauti. Ei siis puutiaisaivokuume, joka on vähän pahempi juttu. Mökillä revitään rinnuksistamme punkkeja irti harva se päivä, joten todennäköisyys tähän ei ollut pienimmästä päästä. Jos […]

Eletään vielä hetki viime viikonlopussa ja vuoden kotikutoisimmilla festareilla, joilla esiintyi nolla (0) artistia. Ensi vuonna panostetaan ohjelmistoon ehkä lievästi enemmän. Ja luvataan tarjoillakin muuta kuin 12 sorttia sipsejä. Lupailin koko viikonlopun sulostockilaisille pestopastaa, mutta nyt keittiössäni on kiloittain täpötäysiä gnocchi-pakkauksia. Fail. Ainakin minulla oli kuitenkin hauskaa. Kaikki rakkaat ja kosolti perunalastuja koko ajan kosketusetäisyydellä. […]

En aloita taas ”kunpa ehtisin lilyillä” -litanialla, koska se saa palstan pitämisen kuulostamaan pyykinpesulta. Ei tämä ole velvollisuus! Sanon siis, että so not, kirjoitellaan ja postaillaan kuvasatseja sitten, kun koti on kunnossa & työpino deletoitu & arjessa muuten hengitysvaraa (ei, sitä ei ole vieläkään).   Olen niin uupunut, että lihakset nykivät ja silmiä kutittaa. Mutta […]