Tag: suku

Vanhoista valokuvista puheen ollen: maailmassa on yksi kuva, joka tekee minut onnellisemmaksi kuin mikään muu. Se katosi muutossa puoleksitoista vuodeksi, ja pillitin sen perään viikoittain. Kunnes viime viikolla ping, kellarista löytyi vielä yksi muuttolaatikko, jossa tämä aarre majaili. Nyt se nököttää taas takanreunalla ja hehkuu kosmista lämpöä ainakin kilometrin säteelle. Kuva on otetttu 60-luvun puolivälissä Helsingin […]

Isäni istutti minuun rakkauden rockiin, kirjallisuuteen & englannin kieleen. Muun muassa. Hänelle ei ole koskaan tuottanut mitään vaikeuksia rakastaa ja rutistaa. Iskä on best.

Kuten sanottu, flow, tuo elämän inspiroiva voima, kuljetti meitä Flow-viikonloppuna Arabiaan ja sieltä Toukolan vanhojen kotikulmien läpi toisille vanhoille kotikulmille Käpylään. Sunnuntaina koukkasimme nostalgisen Eläinmuseon (ihanien lapsuusmuistojen määrä!) kautta taas mummille, rakkauden tyyssijaan. Syötiin, kahviteltiin, leikittiin, saunottiin ja pujahdettiin pensasaidan läpi leikkipuistoista parhaimpaan ihan kuten itse tein lapsena mummin luona (Tapiolan asukaspuisto, espoolaiset & muut […]

Maailmassa on yksi turvasatama ylitse muiden: mummin keittiö. Olen melko varma, että valtaosa ihmisrodusta voi allekirjoittaa edellisen lauseen. Sitä keittiötä voi emännöidä minkä näköinen mammeli vaai. (Esimerkiksi Marimekon pallokoltussa touhottava hopeapää.) Se keittiö voi sijaita missä päin maailmaa vain. (Esimerkiksi idyllisessä espoolaisessa puutarhakaupunginosassa.) Siellä voidaan tarjoilla ihan mitä vain. (Esimerkiksi paahtoleipää, hilloja, mansikoita ja kahvia.) […]

Sulo täytti viime viikolla kaksi. Onnea, ihana pieni poika. Merkkipäivää juhlistettiin isäni luona sukulaisten ja kummien voimin. Tulimme kemuihin miltei suoraan hippileiriltämme, joten pitopöytäkontribuutioni koostui ”viipaloit perunat, valelet niitä pestolla, murustelet päälle fetan” -piirakkatäyteohjeistuksesta (äitini teki työtä käskettyä) ja muutaman setelin ojentamisesta Café Laurellin tiskin yli. (Laurellin kakut ja leivokset ovat hinta-laatusuhteeltaan ihan naurettavaa kamaa, […]

Ikisinkku, tai siltä ainakin tuntuu.

Tämä on niin länsimais-luterilaista, mutta voi, miten kovin spesiaaleja lauantait olivat jo lapsuudessani. Asuimme hämeenlinnalaisessa lähiössä. Lauantaisin lähdettiin aina keskustaan. Käytiin kirjastossa. Siellä oli muun muassa elokuvakerho Pätkis, jossa näytettiin aamupäivisin klassikkopiirrettyjä kerhohuoneessa. Lattia oli päällystetty patjoilla. Muistaakseni vanhemmat saattoivat käydä rauhassa valitsemassa dekkareitaan, kun me lojuimme siellä Myyrä-transsissa. (Nykyään moinen luokiteltaisiin heitteillejätöksi ja oletettaisiin, […]

Joka suvulla on klassikkoleivonnainen, joka ilmaantuu jokaisiin juhliin ja kissanristiäisiin – oli sitä kutsuttu tai ei. Se vain ilmestyy. Aina sen joku tuo tai tekee. Kuulemma usein tämä yksilö on voileipäkakku. Kiitän onnentähtiäin, että näin ei ole meillä. Meidän suvun vakkari on nimittäin Ellen Svinhufvudin kakku. Kyseessähän on kohukakku, jonka tulevaisuus oli taannoin vaakalaudalla, kun […]

Tehtävänanto ”talvikuva” sai nenän nyrpistymään. Jostain syystä en kuvaa talvella niin tarmokkaati kuin kesällä. Enkä ole ollenkaan ulkoilija-reippailijasorttia, joten iPhoto-kirjastostani ei löydy kauniita kuvia välkkyvistä hangista. Ainoita selkeästi talvisia kuviani ovat joulukuvat. Koska ketään ei kiinnosta nähdä vauvaani piparipotkupuvussa, mutta varmastikin monia taas kiinnostaa nähdä yli 80-vuotias nainen poronsarvet päässä, esittelen palvotun mummini, joka kestitsee […]

Opettelin mökkijuhannukset vasta aikuisella iällä. Nyt en luopuisi niistä kirveelläkään. (Mutta älkää koittako kirveellä, pliis.) Keskiviikosta sunnuntaihin ilman modernin maailman virikekaaosta. Perjantaina viisi vahvistusta mantereelta. Sipsiaamiaisia, kuohuvia juomia ja vaahtokarkkeja talikossa. Aika ruokapainotteista, aika leppoisaa. Aika juhannusta.