Tag: vauva

Hänellä on nyt nimi: Uljas Aarre Alaska. Uljas oli yksinkertaisesti nimipäiväkalenterin paras nimi, jota lähipiirissä ei vielä ollut käytössä. Aarre oli Aleksin maanviljelijä-isoisä, jonka kädenjäljestä nautimme yhä saaristossa jok’ikinen kesä. Alaska on ollut pakkomielteeni aina teini-iän Villi pohjola -fanituksesta saakka (yhä ykkössarjani – vaikka ironista kyllä, sitähän ei edes kuvattu oikeasti Alaskassa). Tämä tavaton viehtymys on […]

Neiti Veitola sen sanoi. Ja tuo pätee muuten kakkoskiekallakin. Paskan pizzalaatikon ääreltä, Uupunut -80 Mutta on niitä onnen hetkiäkin, joka päivä. Kukkalähetit pimpottelevat ovikelloa, isoveli jakaa pusuja pikkuveljelle, pikkuveli tapittaa maailmaa lautasenkokoisilla silmillä ja koisaa villavilttipesässä. Ja kuopuksen kohdalla tietää, että tuolla jossain odottaa vielä elämä, jossa on tilaa laadukkaalle kokkailulle ja paremmille yöunille. Se tieto […]

Ihanat lilyläiset kokoontuvat tänään syömään laatupizzaa ja siemailemaan alkoholijuomia ravintolaan, jonka olen halunnut testata sen avautumisesta saakka. Itse kiskon kotona maitoisen topinretkun sisästä esiin vuorotellen vasenta ja oikeaa tissiä ja ruokin pientä poikasta tunnin tai korkeintaan kahden välein. En ole katkera, en. Pitäkää hauskaa, siskot. Pistäkää slaissi postiin. Ensi vuonna sitten… Imettäminen on parhaimmillaan superihanaa, […]

Ensilumen sataessa synnytin torstaina keskipäivällä pienen pojan. Nyt ollaan kotona hormonihuuruissa. Ajatukset siis sahaavat akselilla tää on parasta, onnenitku nyyh – apua helvetti en selviä edes päivää apua apua.  Sairaalassa oli taas kamalaa ja imetyksen alku on tälläkin kertaa haastavaa ja tuottaa paineita. Vauvan itku ei sentään enää aiheuta valtavaa paniikkia, vain turhautuneisuutta. Se on […]

No niin. Tänään. Vassokuu. Silvuplee. Viitsisitsä? Kas tässä 17 ylimääräistä kiloa, joista vauva, istukka ja lapsivesi muodostavat ehkä ehkä maksimissaan kuusi. Muu on ihan puhdasta läskiä – sponsored by Taffel, joulusuklaa ja Rantakertun hampparit. Motivuksen superkortti kevätkaudeksi ostettu jo! Kohta kuntoillaan aivan perkeleesti.   Jaa niin mutta siis se lapsi eka. Haloo, täällä kalenteririippuvainen kontrollifriikkiäitisi. […]

Liisa teki sen taas: loihti jotain ihanaa. Eli päällysti äitiyspakkauksen karsean beigen makuupussin tällä somalla kankaalla, jolla on tarinakin: se on Aleksin lapsuudesta, äitinsä jemmaama. Mehän kaikki tiedämme ne kankaat, joita hamstraa ja kuvittelee tekevänsä niistä joskus jotakin? No, Aleksin äiti ei koskaan tehnyt. Mutta Liisa teki! 32 vuotta vanha kangas ja ihanat, kirkkaat värit. […]

Kirjoitin vuosi sitten niin kattavan äitiystilityksen, että uuvuttaa vieläkin. Säästän teidät tänä vuonna. Napakkana vuosiraporttina kerrottakoon, että äitiys on koko ajan kivempaa. Tämä on yksilöllistä, mutta minä tunnen suurempaa yhteyttä lapseen, jonka kanssa voi kikattaa ja kommunikoida kuin pieneen, avuttomaan, symbioosia kirkuvaan nyyttiin. Somiahan nekin ovat, mutta kaltaiselleni suorittajalle liian vaativia ja ahdistavia. Tässä vaiheessa […]

Uutispommi. Kai se on vähitellen uskottava. Pikakelaus ystävänpäivään: olen lähdössä Lilyn 1-vuotissynttäreille ja Helsingin-junaan, kun päätän tehdä työhuoneen vessassa äkkiä raskaustestin. Kaksi viivaa, oi kyllä. Parahdan ääneen tyypilliseen ladylike-tapaani: ”ei saatanan vittu ei voi olla”. Lähdin kyllä Lilya juhlimaan, mutta mielihalujeni vastaisesti en kiskonut kemuissa lasikaupalla skumppaa, vaan lahjoitin sen nimellisen tervetuliaismaljankin Terhille (jolle oli […]

Se, miten kauan kesti löytää yhteys Suloon. Se, miten kauan kesti, että pääsin yli paniikista ja ahdistuksesta ja rentouduin. Se, etten muista yhtäkään todella onnellista hetkeä lapseni ensimmäisiltä elinkuukausilta. Sitä ei voi korjata. Sitä ei saa takaisin. Päivä 1: OmakuvaPäivä 2: Suosikkitavara Päivä 3: Perheenjäsen Päivä 4: Harrastus Päivä 5: Vanha kuva Päivä 6: Teema […]

Päivä 3: Perheenjäsen Valitettavan ilmeinen valinta, mutta muu perheeni on liian yksityisyydenjanoista sakkia. Tässä Sulo Merri Matias joskus vastasyntyneenä. Eihän sitä edes tunnista tuosta. Ruusupuu-lakanan alla rääpäle, joka sai minut tolaltaan moneksi kuukaudeksi. Tätä pötkylää pelkäsin henkeni edestä. Voisi kuvitella, että näin jälkeenpäin se tuntuu hassulta. Mutta ei se tunnu, ainakaan vielä – tapahtuneesta on […]