Vauhdita meidät Vekkulaan

Auta perhettäni ja osta meidän koti. Kai sulla nyt 185 tonttua ekstraa on?

Todella stressaavaa tää asuntokaupparuljanssi. Tekisi mieli välillä kirkua, että älkää viekö mun kotia multa. Ja sitten taas vielä useammin tekisi mieli kirkua, että pliis ottakaa tää nyt joku, ei tää niin ruma ja kauhee oo, huolikaa nyt joku. (Asunto tuli siis myyntiin vasta pari tuntia sitten, mutta olen jo kehittänyt marttyyrillis-loukkaantuneen ”ei tää kellekään kelpaa” -mökötysmoodin.)

Kotiin on aikamoisen intensiivinen suhde – se tämän prosessin aikana viimeistään selvisi.