Lempibloggarini Saranda julkaisi kuukausi sitten ensimmäisen kirjansa Tee maailmasta parempi paikka ja olen kateudesta vihreänä. Sarandan kirja on tietokirjan ja tee-se-itse-kirjan yhdistelmä, joka opastaa miten tehdä parempia valintoja ja pelastaa maailma. Kirja sisältää aika paljon jo monille tuttuja tapoja tukea kestävää kehitystä ja toimia vastuullisemmin, mutta tarjoaa siinä ohessa paljon käytännön vinkkejä toteuttamiseen.
Kirja sai minut havahtumaan kahteen asiaan: 1) siihen miten paljon ekologisemmin elänkään nykyään ja 2) siihen miten vielä olisi varaa parantaa valintojaan paremman maailman hyväksi.
Meillä lapsuuden kodissa ei oltu kovin vihreitä (kateudesta tai muutenkaan). Kun kauppaan mentiin, ostettiin aina se muovinen kauppakassi, vanhemmillani on aina ollut isot ja paljon kuluttavat autot joilla ajettiin aina joka paikkaan, eikä meillä kierrätetty sen kummemmin. Kyllä me sentään biojätteet lajiteltiin ja äidin kanssa ostimme usein vaatteita kirpparilta. Enkä edes tajunnut että jotenkin toisinkin voisi tehdä ennen kun huomasin että kaverini perheessä autoon ei koskettu kuin päälle 10 kilometrin matkoilla, kauppakassina oli aina kangaskassi ja kaikenmaailman voirasiat sun muut oli eväsrasioina.
Nykyään:
- Meidänkin kodissa jaotellaan biojäte, metallit ja lasi.
- Ostan suurimman osan vaatteistani Emmystä. Emmy on käytettyjen merkkivaatteiden verkkokauppa, johon olen koukuttunut. On kiva käydä kirpparilla josta aina löytyy jotain ja voi jopa valita mitä merkkiä haluaa ostaa. Löysin Emmyn etsiessäni käytettyjä Marimekon vaatteita ja sen jälkeen olen tilannut sieltä muutaman kerran muitakin merkkejä. Hintataso on sama kuin normikirppiksillä, toimitusaika pikainen ja kaikki ostamani vaatteet ovat olleet todella hyväkuntoisia. Iso suositus tästä!
- Käytän miltei joka päivä paljettilaukkuani, joka on yllättävän tilava ja se toimii näppärästi kauppakassina. Vain harvoin ostan nykyään niitä muovikasseja.
- Me käydään ruokakaupassa aika usein, minkä vuoksi kaupasta tulee ostettua vain se tarpeellinen. Meidän kotona on todella vähän ruokahävikkiä. Illallisten jämät ovat yleensä mun seuraavan työpäivän eväät.
Seuraavaksi haluaisin kehittää:
- Haluaisin ajaa enemmän työmatkoja polkupyörällä.
- Olen harkinnut viikottaista kasvisruokapäivää.
- Liityin Facebookin Maata pitkin matkaavat-ryhmään ja olen erittäin kiinnostunut vaihtamaan lentäen matkustelun junailuun.
- Pitäisi jaksaa mielummin korjata rikkoontunut asia kuin ostaa heti uutta tilalle.
- Olisi siistiä alkaa sellaiseksi ”lainaajaksi”, joka osaisi lainailla niitä juttuja kavereilta joita ei ole aivan välttämätöntä ostaa itselle.
- Taloyhtiöömme on tulossa kesän aikana muovinkeräysastia ja kunhan se tulee niin alamme kierrättää myös muovin.
Oma innostukseni näihin vastuullisempiin valintoihin on syntynyt lähinnä raha- ja talousjuttujen ohessa. Se kun sattuu olemaan niin että usein ne valinnat jotka ovat parempia maailmalle, ovat myös parempia kukkarolle. 20 centin kauppakassi kolme kertaa viikossa on vuodessa jo 30euroa, jolla pystyisi ostamaan jo vaikkapa uuden mekon, tai jos sen summan pistää Emmyyn niin saa parikin mekkoa ja vaikkapa lisäksi joukon t-paitoja. Puhumattakaan pyöräilyn eduista autoiluun nähden.
Suosittelen muuten tuota kirjaa lämpimästi jokaiselle jota aihe kiinnostaa.
