REVENANT VS. SPOTLIGHT
Koska alotin tän vasta nyt ja on jo huhtikuu, ketään ei enää kiinnosta. Kerron silti, koska Batman v Superman oli niin heikko, että siitä en jaksa puhua. Viime vuoden paras elokuva -Oscarista taisteli lähinnä nämä kaksi elokuvaa. Ja ehkä The Big Short, mutta mun silmissä sillä ei ikinä ollut mahiksia. Liikaa yritystä, liikaa karikatyyreja.
No Oscarin voitti Spotlight, oikeutetusti. Mutta kumpi näistä kannattaa nähdä, jos et oo vielä nähnyt? Kumpi vaan! Molemmat on hyviä, mutta niin päinvastasia, että ei mitään järkeä.
TEAM REVENANT
Kuvaus, kuvaus, kuvaus, kuvaus ai saakeli tää näyttää niin hyvältä en kestä!
Revenant on kuvattu lähes täysin luonnonvalolla ja tulella valaistuna, mikä on aivan jäätävää ja räjäyttää kaikkien elokuvien tekemisestä jotain tietävien päät. Lisäksi kamera käy lähellä toimintaa, semmosissa paikoissa, mihin se ei yleensä pääse. Miten? Who knows. Emmanuel Lubezki, that’s who. Kolme peräkkäistä Oscar-voittoa kuvauksesta ei tuu ihan itestään.
Revenanthan on elokuva, jossa Leonardo DiCaprio toimii heittopussina 2,5 h ja lopuksi SPOILERS jopa katsoo suoraan kameraan ja kysyy ”Is this enough to get me an Oscar????”. Ja siinä missä oon hyvin tyytyväinen, että Leo sen lopulta sai, eihän tämä elokuva tarinallaan säväytä. Tärkeintä on kuva. Ja itsehän olen suurin ”Image over story” puolesta puhuja, mutta ymmärrän, että se ei kaikkia sytytä.
Se onko tämä elokuva väkivaltainen, on vähän haastava kysymys. Sisäpiiritietoni elokuvateatteriskeneen kertoo, että yksi ihminen pyörtyi tässä näytöksessä ja muutama on tullut kesken pois. Todellisuus on kuitenkin, että jos menet katsomaan Revenantia odottaen väkivaltaista elokuvaa, palaat hämmentyneenä. Itse asiassa suurin osa väkivallasta on framen ulkopuolella tai kaukana kuvassa. Suurin väkivaltaan liittyvä inhotus saattaa tulla sen äkillisyydestä, koska tässä elokuvassa sitten kun tapahtuu, tapahtuu nopeasti.
TEAM SPOTLIGHT
hitto, toivottavasti tää ei oo niin tylsä miltä tää nyt vaikuttaaaaaa….aai ei sittenkään mitään, kyyneleet silmillä!
Okei. Niistä päinvastasuuksista. Spotlightissa ei ole dramaattisia, väkivaltasia hetkiä. Ei, vaikka joku (minä) voisi sanoa aiheen olevan huomattavasti väkivaltaisempi. Spotlightissa ihmiset keskustelevat yleensä toimistotiloissa, yleensä pääsemättä juurikaan eteenpäin siinä, mitä yrittävät hakea. Spotlightkin on kuvattu hyvin! Mietin kesken elokuvan, että damn haluan Bostoniin ja hätkähdin, että miten tälläinen tarina voi saada sellaisen fiiliksen aikaan. Kaupunki oli kuvattu realistisena, kiinnostava ja elävänä. Hyvässä ja pahassa.
Tarina, tarina, tarina, josta en aio kertoa mitään. Mutta jos tiedät jo ja pohdit siksi haluatko nähdä Spotlightin, sanon että katso! Tämä on trilleri, jossa paha pysyy piilossa niin, että et edes huomaa missä vaiheessa rupesit välittämään niin kovin paljon tarinan henkilöistä ja siitä mitä tulee tapahtumaan. Lopuksi EI SPOILER Spotlight tekee saman kun Leo Revenantissa. Katsoo silmiin ja kysyy ”Riittääkö tämä?”