Treenamalla hyvää mieltä

Pikkulasten vanhempana on helppoa löytää monta hyvää syytä, miksi ei ehdi harrastamaan liikuntaa. Lähes kaikki syyt ovat pohjimmiltaan tekosyitä, joilla on helppoa huijata itseään. Ja uskotella, että minulla on hyvä syy, miksi en liiku riittävästi. Ennen lasten syntymää harrastin pyöräilyä, uintia, kuntosalia ja kävelyä useita kertoja viikossa. Viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana liikunta jäi vähemmällä ja syöminen lisääntyi.

kahvakuula-ryhma.jpgKuva: Ryhmäliikunta.fi

Aloitin viime lokakuussa aktiivisen liikunnan parin vuoden tauon jälkeen liittymällä Elixan jäseneksi. Minulla oli hirveät ennakkoluulot ryhmäliikuntaan kohtaan, mielikuvani lienevät jostakin 80-luvulta tai sitäkin kauempaa. Päätös liittyä Elixian jäseneksi syntyi yhdella kauppareissulla, kun jäsenmyyjä pysäytti kysyäkseen missä sinä treenaat? Vastauksen ollessa itsepalvelusalilla, mutta liian harvoin, saimme aikaan hyvä keskustelun. Myyjä onnistui vakuuttamaan minut siitä, miksi olisi hyvä liittyä heidän jäsenekseen, lähdin ständiltä jäsenopimuksen  ja -korrtin kanssa. Seuraavana aamuna löysinkin itseni kello 7.00 alkaneelta ryhmäliikuntannillta. Lokakuun jälkeen olen käyny keskimäärin 2-3 kertaa viikossa erilaisilla tunneilla. Olen kokeillut noin kymmentä eri tuntia ja lähes kaikki ovat todella positiivisia kokemuksia. Tällä hetkellä treeniohjelmaan kuuluvat: Cardio Club (intervalliharjoittelu), Core (keskivartalotreeni), power (koko vartalon lihaskuntoharjoitus) sekä mobility (liikkuvuusharjoittelu). Jos en olisi liittynyt ryhmäliikunnan jäseneksi, en varmastikaan harjoittelisi yhtä tiiviisti.

21min body.jpgKuva: elixia.fi
 

Aloitin viikko sitten juoksuharrastuksen talvitauon jälkeen. Tarkoitus oli hölkätä rauhassa ja totutella lihaksistoa talven jäljiltä juoksuun. En osannut kuitenkaan arvata, miten kuntoni oli puolen vuoden treenin aikana kohonnut. Ensimmäinen rauhallinen lenkki meni keskivauhdilla 15km/h, tunnissa. Viime syksynä en edes jaksanut juosta viiden kilometrin lenkkiä ilman taukoa. Ryhmäliikunta on todistetusti tehokasta.

Liikunnan lisääminen on tehnyt minusta onnellisemman ja paremman vanhemman lapsilleni. Aiemmin minulla oli vain koti ja työ. Kun tähän lisätään liikunta, tuntuu että kaikki palaset ovat kohdillaan. Kunnonkohoaminen auttaa minua jaksamaan kiireistä lapsiperhearkea paremmin sekä sietämään lasten kiukuttelua, kun tiedän, että pääsen illalla juoksulenkille tai seuraavana aamuna salille treenaamaan.

 

 

Hyvinvointi Liikunta

Päivän töpinät

Päiväkodin hoitajat epäilivät eilen, että tytöllä on streptokokki A virus, sillä kainaloihin oli ilmestenyt pari haussa näppylää ja likka valittanut kurkkukipua. Tällä kertaa ei sentään soitettu hakemaan kesken päivän pois hoidosta. No eihän siinä muu auttanut tänään, kun soittaa töihin, että tänään olen kotona sairaan lapsen kanssa.

IMG_3279.JPG

Suuntasimme aamulla molempien taaperoiden kanssa terveyskeskuksen päivystykseen hakemaan lähetteen nieluviljelyyn tytölle. Nielu ja kurkku näyttivät terveiltä, mutta nieluviljelyn tuloksia saamme odottaa huomisaamuun. Meidän ihana kaksivuotias isäntä on ollut viime aikoina todella kiukkuinen, joten epäilin, että hänellä saattaisi olla korvatulehdus, ei ollut tällä kertaa. Eli kiukku menee puhtaasti uhman piikkiin.

IMG_3284.JPG

Laboratorioon aula oli täynnä väkeä, hetken ehdin ajatella, että reissuun menee pari tuntia. Mielessäni ehdin jo kuvitella tunnin tai parin mittaista hermoja raastavaa jonotusta. Jokainen joka on jonottanut lasten kanssa tietää varmasti tämän tunteen, kun lapset kiipeilevät tylsistyneinä tuoleilla, juoksentelevat käytävillä ja painelevat kaikkia nappeja ja katkaisimia, joihin pienet kädet suinkin ylettävät. Onneksi laboratorioon oli lapsille oma vuoronumero ja odotusaika oli vain muutaman minuutin mittainen.

Laboratorion jälkeen kävimme kirjastossa lainaamassa luettavaa tulevien kotipäivien varalle sekä tietysti leikkimässä Tuhkimoa pienen hetken. 

Päiväunien jälkeen lämpömittari näytti +10C, joten suuntasimme leikkipuistoon rakentelemaan hiekkakkuja ja purkamaan ylimääräistä energiaa 🙂

 

Perhe Lapset Vanhemmuus