Viime viikosta

Doddiih viikkohan siinä sitten vierähti kirjottelematta.

Itseasiassa ei pidä täysin paikkaansa. Tiistaina koitin julkaista kirjoitusta, mutta jostain yhteysongelmasta johtuen, en sitten saanut sitä julki.      Noooooh laitamma tähän koontiin sitten nekin asiat 🙂

 

On ollut hektinen viikko ja tuntui oikealta vähän avata sitä täällä. Melkoisen lista-tyyppisesti ajattelin tämän tehdä ja kuvia sitten heittää sinne väliin.

Enjoy.

 

Maanantai:

”The day of the bun & coffee”

Päivä alkoi hitaalla aamiaisella ja höpöhöpö Netflix sarjoilla. Kymmenen jälkeen pakkasin dekin reppuun, otin pyörän alle ja suuntasin Leppävaaraan. Aikaisemmin en ole sinne saakka pyöräillyt, joten varasin matkaan tunnin verran aikaa ja aika tarkkaan siinä tunti menikin. Osittain pitkä ajoaika johtuu Google Mapsista, joka on päättänyt irtisanoa ystävyytemme lähiaikoina. Se pitää mykkäkoulua… Välillä Maps vingahtaa omituisesti ja sitten näytölle ilmestyy reittiohje, mutta yhtäkään sanaa ei enää vaihdeta ;( Näin ollen melko useasti jouduin pysähtelemään ja kaivamaan puhelinta taskusta. Not so convenient..

Noh Lepuskiin päästyäni ehdin siinä hetken taas hakea tatsia lautaan ennenkuin skeittaus seurani saapui paikalle. Ja olipa hyvä taas skeitata seurassa, nimittäin Ollie oli päivän haaste. En minä sitä yksin olis alkanut hinkkaamaan, se kun ei oikeen vielä luonnistu. Tuli siinä varmaan 200 toistoa väännettyä ja kyllähän se sitten siitä pikkuisen alkoi aukeamaan. JES. 

Pari tuntia jaksettiin vääntää ja sitten nokka kohti Helsinkiä. Taas sen tunnin verran ajeltiin ja olipa ihana saada raikasta ilmaa ja liikuntaa ulkona.

Tiemme niin sanotusti erkanivat Meikun huudeilla ja jotenkin hassusti, Töölöön päin ajellessani, osuin Cafe Regatan kohdalle.

Siitä se ajatus sitten lähti. #pullakahvit

Loppupäivä meni kotosalla häärätessä ja ihmisten aikoihin mentiin nukkumaan.

 

Tiistai:

”The physical day”

Aikalailla samanlainen hidas aamupala, hömppäsarjaa ja taas pyörän selkään.

Hieman nopeammin tuli ajettua kun reitti oli jo kerran todettu toimivaksi ja noin 45 minuuttia siinä meni kunnes olin Lepuskin parkilla.

Vähän vähemmän energiaa oli kyllä verrattuna edelliseen päivään ja sessarit jäi vähän reilun tunnin mittaisiksi. Tuuli yltyi myös uskomattoman kovaksi ja skeittaus hankaloittui yllättävän paljon. Kylmäkin siinä tuli :/

Ei auttanut kun pyöräillä stadiin päin ja toivoa ettei tuuli nappaa pyörää mukaan.

Pyöräilyn jälkeen seurasi tuon päivän ehdoton kohokohta nimittäin PÄIKKÄRIT. Sweet baby Jesus kuinka hyvin tuli nukuttua pari tuntia! Sen jälkeen oli levännyt ja hyvä fiilis, täydellinen pohja lähteä jatkamaan päivää tanssinopetuksen merkeissä. 

Ilta menikin siinä sitten tanssiessa ja kylläpä se taas maistui! Melko myöhään meni nukkumaanmeno, mutta eipä juuri haitannut fiiliksiä.

 

Keskiviikko:

”The day of the ink!”

Aamu alkoi klo 7:00 Töölön Kisahallilla ja piiiiikkusen oli unihiekkaa silmissä. Hyvin se sitten kuitenkin meni ja oikein tuotteliaat treenit saatiin aikaiseksi. Ei enää kuumota edessä häämöttävä kisamatka niin paljoa.

Treeneistä pyöräilin kotia ja otin, ylläri pylläri, PÄIKKÄRIT! Tosin kello oli tuolloin noin 9 aamulla, että oliko nuo sitten päiväunet vaiko yöunen jatkoa niin en tiedä. Hyvin kuitenkin uni maistui ja melko suolaiselta tuntui ajatus pyykkäämisestä. Revin itseni kuitenkin pyykille ja join siinä aamukahvit koneen pyöriessä.

Siinä hetken kotona taas häärätessä kello osuikin jo puoli kahteen ja oli aika siirtyä päivän jännittävimpään osuuteen: Tatuointi aikaan! 

Kevein askelin hyppelin Legacyyn ja tapasin artistini Lassen. Kaverin jälki on erittäin vakuuttavaa ja viimeistään silloin kun kuulin, että kyseinen äijä on lafkassa harjoittelijana, eikä siis todellakaan pyydä juuri mitään tekemistään kuvista, lähdin juoksujalkaa hakemaan itselleni aikaa. 

Referenssikuvat oli lähetetty ja idea selvillä. Hetki siinä meni kuitenkin säätäessä ja kävin sitten extempore lounaalla Torissa. Yksi sana: Graavilohikeitto<3 

Melko mukavasti meni tuo reilu kolme tuntia siinä neulan alla makoillessa eikä juurikaan tarvinnut taukoja pitää. Kyllä tuo taisi tietää mitä tekee, koska epämukavalta sei tuntunut juurikaan. Pari dokkaria tuli katsottua ja välillä höpöteltyä niitä näitä. Erittäin jees.

Illalla piipahdin vielä Kallioon, Iltakouluun oluselle ja sitten tehtiin jäääätävän hyvää pizzaa. Uni tuli helposti.

 

Torstai:

”The monkey day”

7:00… Töölön Kisahalli.. Vähän luppas silmät, mutta minkäs teet. Treenit on pidettävä. 

Pääsimpä kuitenkin taas yöunia jatkamaan sitten muutaman tunnin päästä eikä enää yhtäkkiä ärsyttäny ollenkaan. Hetki siinä vierähti lööbiessä, kunnes otettiin itteä niskasta kiinni ja lähdettiin taas kohti Lepuskia. Tarkoitus oli pyöräilla ja skeitata, mutta kyllä se uni tuli tarpeeseen. Päädyttiin siis ottamaan juna ja skippaamaan skeittaus. Sen sijaan mentiin seikkailupuisto Huippuun leikkiin apinoita. AWESOMESAUCE.

Suosittelen ehdottomasti käymään tuolla Huipussa ellet vielä ole kokeillut. Siinä saa kyllä aikuinen ihminen kaivaa ittestään sen sisäisen muksun esille ja sehän tekee vaan ja ainoastaan hyvää. Ei sillä että olisin jotenkin kalkkis aikuinen itse.. Kokisin olevani lähempänä Peter Pania kuin ”aikuista”.

Kaiken tuon riippumisen, liitämisen, huojumisen ja nauramisen jälkeen oli melkoinen nälkä. Onneksi olin sopinut rakkaan ystäväni, entisen kolleegani kanssa illallisesta hänen valitsemassaan paikassa. Ja mikä paikka se olikaan. Huuuuuuhhhuuuuuuuh. Kalliossa uusi paikka nimeltään Lounge. ISO suositus! 

Tuon jälkeen pyörin(pyöräilin) kotiin ja nukuin kuin tukki. Huhhuh.

 

Perjantai:

”The day of the demostration”

Äitini saapui aamupalalle, jonka jälkeen suuntasimme tuulessa ja tuiskussa kohti Rautatientoria ja palkansaajien mielenilmausta. Sielä oli muutama muukin vaikka sade oli lamauttava.. Reilu kolmekymmentä(30) tuhatta (000) ihmistä oli saapunut paikalle ilmaisemaan tyytymättömyyttään hallituksen ehdottamiin leikkauksiin. Puhujia oli reilu kymmenisen, joista kolme olivat hallituksen edustajia, neljä opposition ja loput ”normi duunareita” ja liittojen edustajia. Kyllä siinä desipelirajat paukkui kun kansa yhtyi opposition puheenvuoroihin ja buuasi hallitukselle. Aikamoista yhteenkuuluvuuden tunnetta siinä tuli koettua.

Reino Nordin kuittasi mielenilmauksen päättyneeksi muutamalla biisillään ja olipa maaginen hetki kun kaiken tuon sateen lomassa, aurinko pilkahti pilvien takaa ja ”Aurinko” pärähti soimaan.  

Lounastimma äitin kanssa Mbarilla ja sitten heitettiin hyvästit seuraavaan kertaan. Matka jatkui kohti Kalliota ja mikä tuuli taas minua riepotteli. 

Ei kylläkään pieni rehkiminen haitannu koska tiesin mitä oli tulossa. LIHAPULLIA JA POTTUMUUSIA. Kyllä kyllä kyllä. Eikä varmaan tarvitse erikseen sanoa, että itse tekeminä, tulipa melkosen hyviä!

Niiden voimalla jaksoin vielä männä Kaiku klubille joramaan. Energiaa siihen kyllä tarvittiinkin,nimittäin Etelä-Afrikkalainen house on semmoi juttu, että paikallaan ei voi olla. #hiki

 

Lauantai:

”The strictly 90s´ day”

Töihin oli mentävä vaikkei välttämättä aivan siltä tuntunutkaan. Klo 14-22 oli työvuoro, mutta yllättävän ripeästi se meni ja pääsin jopa tunnin aikaisemmin lähtemään, mikä oli erittäin jees, koska mua tultiin hakemaan töistä :>

Kallioon kävi taas tie ja tälläkertaa kohteena oli Siltanen sekä Strictly 90s´r´n´b- bileet. Oltiin siinä porteilla yhdentoista maissa ja typeryksinä ajateltiin että oltais jopa ajoissa ja mahduttais aivan helposti vielä sisään. Idiots… Jos tommoset bileet järkätään kerran vuodessa niin VOI OLLA, että siellä on muutama muukin tyyppi. Jono oli siis noin korttelin mittainen ja päätettiin mennä lähikuppilaan olusille ja miettiä sotasuunnitelma.

Kävipä sitten kuitenkin niin, että joskus on hyödyllistä tuntea ihmisiä. Joskus auttaa josson ravintola-alalla töissä ja samat ovimies firmat pyörii monessa mestassa. :)))) We were in.

Tuota iltaa ei voi edes sanoin kuvailla. Musiikki, ystävät, fiilis. Kaikki istui kuin leviksen 501. Mahtavaa kerrassaan.

 

Sunnuntai:

”The last Afro Sunday”

Aamu meni sateen ropistessa ikkunalautaan ja löhötessä. Yksi sarja ylitse muiden jaksaa naurattaa just nyt ja se on Archer ja sitä tuli kyllä katsottua. Töihin oli taas mentävä ja kauhun sekaisin tuntein lähdin polkemaan kohti Lasipalatsia ja Mbarin terassia. Luvassa oli hurjaa meininkiä, energiajuomaa sekä afro biittejä. Afro Sunday. Ja sattuipa olemaan vielä viimeistä laatuaan, joten asiakasmäärä oli sen mukainen.

Saipa sitä taas pitkästä aikaa sykkiä ihan tosissaan kun sisäbaari oli suljettava aikaisemmin, koska terassille ei riittänyt henkilökuntaa. Yksi kassalla, yksi blokkaamassa, yksi roudaamassa, yksi sulkemassa sisäbaaria. Auts… Selvittiin siitä sitten lopulta vaikka ovimiestä ei ollut ja muutama kuumottava tilanne jouduttiin itse ratkaisemaan.

Never again. Adios Afro Sunday.

 

Maanantai:

”The day off”

Tässä makaan matolla. Läppäri sylissä. Ikkunan edessä on muovit julkisivuremontin takia. En näe ulos. Ei haittaa. Vapaapäivä. Boom.

 

IMG-20150914-WA0003.jpg

IMG_20150914_135904.jpg

IMG_20150914_140607.jpg

IMG_20150914_135658.jpg

IMG_20150914_101509.jpg

IMG_20150916_064128.jpg

IMG_20150915_122205.jpg

IMG_20150916_081553.jpg

IMG_20150916_150032.jpg

IMG_20150916_174345.jpg

IMG_20150917_180422.jpg

GOPR0829_1442506083409_high.JPG

IMG_20150917_192922.jpg

IMG_20150917_203036.jpg

IMG_20150917_222946.jpg

IMG_20150918_123606.jpg

IMG_20150920_021605.jpg

IMG_20150916_064545.jpg

 

 

 

 

 

Kommentit (1)
  1. Ihana Mimi <3

    Laitoitko tietoisesti kuvat pötköön loppuun vai onko ihanan rakakan tietotekniikan kanssa dialogiongelmia? Mun mielestä tekstiä keventää paljon jos kuvia on kappaleiden seassa ja varsinkin tälläsessä ”päiväkirja” tyyppisessä postauksessa toimii eri hyvin. 

    Ja vitsi et on muuten ihan eri nähdä nää kuvat ku niiden taustaa on paremmin avattu. Insta on in niin instat. Tä o hyvä <3

    GIMME MORE

    pus! – Nelli

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *