Viikkokatsaus ja ampiaishyökkäys
Tässähän vierähtikin arkiviikko ilman Lilyä, ja voin sanoa että alkoi jo olla vähän vieroitusoireita havaittavissa! 😀 No mutta kaikenlaista on tullut kuitenkin virtuaalielämän puuttumisesta huolimatta puuhailtua. Tähän viikkoon on mahtunut yksi virtuaalitentti (josta vedin vitosen, wuhuu, siitäkin huolimatta että poistuin nettiluokasta melkein itku kurkussa ja burnoutin partaalla!), monta kahvikupillista, aurinkoa, pojan äkillinen parin päivän kuumeflunssa, peruuntuneet kevätjuhlat, pitkiä kävelylenkkejä koiran kanssa alkukesän iltakaupunkia ihaillen, liikuntaa kuukauden tauon jälkeen ja kirjastossa lymyilyä. Ja pirullinen ampiainen.
Jos jotain olen oppinut tämän kevään aikana, niin sen ettei kannata suunnitella liikaa. Tai melkein ollenkaan. Melko ristiriitaista sen suhteen etten ikinä osaisi pyörittää tätä arkea ilman kalenteria. Tilanteet lapsi/opiskeluarjessa muuttuvat hirmuista vauhtia, mutta ei se mitään. Nyt on kesä eikä haittaa jos menee yövalvomisiksi. Avainsana taitaa olla joustavuus. Olen oppinut näiden kevätkuukausien aikana todella taipumaan ja muokkaamaan aikatauluja ja itseäni tilanteiden mukaan.
Silittämistä vaille jääneet meidän perheen kevätjuhlavaatteet, jotka menivätkin takaisin kaappiin. Sinisävyjä.
Niin ja tänään meille pörräsi avonaisesta ikkunasta ampiainen sisälle. Sillä taisi olla kevättä rinnassa, sillä aikamoisia kaarteita veteli ympäri olohuonetta, ja minä jouduin tietysti paniikkiin kuten aina suljetussa tilassa (eli sisällä) ötököitä kohdatesani. Kaiken rohkeuteni kerättyäni yritin toimia, mutta tämä pirulainen hyökkäsi juuri silloin minua kohti. Tämän seurauksesta kävi näin:
Ei, en yrittänyt heittää ampparia kukkaruukulla. Yritin vain avata ikkunan, mutta sitten jouduinkin paniikkiin ja huitaisin kukkaruukun alas. Tämä jännittävä episodi päättyi imuriletkuun, jonka pisimmän pään kanssa lopulta imuroin ampiaisen. En voinut muutakaan, sillä en voinut ottaa riskiä että se olisi jäänyt lymyilemään johonkin ja pistänyt poikaa tai koiraa.
Huomenna vietetäänkin sitten ihanan anoppini pyöreitä synttäreitä. Ollaan keksitty kaikkea pientä kivaa ohjelmaa hänelle, toivottavasti tykkää! Hän on aina auttamassa ja tekemässä kaikkensa muiden hyväksi, mutta huomenna onkin sitten hänen päivänsä. <3
Heittäkää tekin vapaalle! <3
Ps. Blogini ulkoasu on vielä Lilyn rempan jäljiltä vähän sikin sokin, mutta eiköhän se tästä pian siivoudu. :)