Hyvä lauantai

Pyrin kirjoittamaan tänne lähinnä positiiviseen sävyyn, mutta nyt täytyy kyllä sanoa että tänä aamuna otti kaikki pattiin ja aika rankasti. Vaivuin oikein sellaiseen kiukutteluolotilaan, jossa kaikki on tyhmää, ja voimuaparkaa, ja vielä ihan ilman mitään syytä. Sitten katsoin itseäni peilistä ja kysyin itseltäni, että ootko nainen tosissas? Hetken kiukkuni syytä etsittyäni tajusin, että viikko neljän seinän sisällä alkoi tehdä selvästi tehtäviään. Vielä hiukan huterasta olosta huolimatta vedin ihmisten vaatteet niskaan, laitoin ripsaria ja menin käymään kaupungilla. 

Oikea päätös! Mitä enemmän vedin keuhkoihini sumuista tammikuuilmaa ja katselin lauantaita viettävää viikonloppukansaa, sitä enemmän mieleni kireys hellitti.

Reissu olisi toiminut terapiana jo ihan sellaisenaankin, mutta ekstrana kipitin Marimekon liikkeeseen, ja ostin itselleni sen Epun josta jo viikko sitten mesosin ja josta olen jo kauan haaveillut. Ja voi että katsokaa nyt miten ihana se kaikessa simppeliydessään on! Siinä on vain kaikki mitä arkilaukulta keksin toivoa (paitsi sitä olkahihnaa rattaisiin, mutta enköhän tämän vielä ratkaise), plus siitä tulee nätti reppu vaan hihnoja heilauttamalla. Eli ei ihan mikä tahansa kassi. 

Ostin myös kalenterin vuodelle 2014. Viimeksi kirjoitin siitä, kuinka tylsää uusi kalenteri olisi aloittaa jollakin kurjalla merkinnällä. Pelkoni osoittautuivat kuitenkin turhiksi, sillä sain raapustaa helmikuulle cocktailmekkokutsut. Lukujärjestykset ym. ehtii kyllä sitten myöhemmin, haluan pitää kalenterini vielä hetken vapaana kaikesta, ja säilyttää siellä vain nuo mekkokutsut. 

Myös muu perhe oli iloinen reissustani, sillä kaupungilta palasi huomattavasti hymyileväisempi ja pitkäpinnaisempi tyyppi.

Kivaa iltaa ihanat!