Aamuista ja niiden vaikeudesta

Mieheni on jo oppinut, että minun kanssani ei kannata yrittääkään keskustella varhain aamulla. Jos joudun heräämään aikaisin, kampean itseni väkisin istumaan ja kroppani yrittää siltikin vielä jatkaa nukkumista. Painan torkkua luvattoman monta kertaa, huumorintajuni ja kaikki sosiaaliset ominaisuuteni ovat kadoksissa ennen puolta yhdeksää. 

Olen kokeillut kaikenlaisia kikkoja helpottaakseni aamuja: ladannut kahvinkeittimen iltaisin ja katsonut vaatteet valmiiksi. Olen kuitenkin hirveän huono uusien rutiinien omaksumisessa, ja nämä pienet aamun auttajat unohtuvat illalla helposti. Poikakin on tullut äitiinsä, sillä hänkin haluaisi aamuisin vain köllötellä, höpötellä yhdessä, katsoa piirettyjä tai lukea kirjaa. Onneksi tämänhetkinen aikataulumme ei sisällä kovin aikaisia herätyksiä, mutta nämä yhdeksäksi päiväkotiinkin tähtäävät aamut tuntuvat vain niin kankeilta. Kun ulkona on pimeää ja kylmää, kuulostavat pojalle esittämäni perustelut siitä, miksi meidän pitäisi nyt nousta omaanikin korvaan heikoilta. 

Muutamia päivän hieman nopeammin starttaavia asioita olen jo löytänyt, jotka antavat edes hieman energiaa siihen ensimmäiseen herelläolotuntiin:

• Musiikki. Radion tai Spotifyn napsahdettua päälle on hieman helpompaa johdatella ajatuksia pois lämpimistä kutsuvista peittokasoista.
• Vesi. Yritän juoda aamuisin paljon vettä, ja huuhtelen kasvot viileällä vedellä. Kahvia juon usein vasta yliopistolle päästyäni.
• Siisti keittiö. Olen huomattavasti halukkaampi ryhtymään aamulla aamupalantekotoimiin, jos olen illalla jaksanut siivota keittiön astioista ja leivänmuruista.
• Herkulliset aamupala-ainekset. Jos tiedän, että kaapista löytyy vaikkapa tuorepuristettua appelssiinimehua, hyviä hedelmiä, herkkujogurttia tai lempparijuustoa leivän päälle, sängystä nouseminen houkuttelee huomattavasti enemmä kuin vaikkapa vähän kuivahtanut reissari ja Oltermanni -tarjonta. 

Tiedän, että ongelmani on liian myöhään valvominen iltaisin, ja että on hölmöä hankkia kamala kiire torkkua painelemalla. Aamut ja minä ei vain tunnuta tulevan juttuun keskenämme. Nyt alan olla kuitenkin itsekin kypsä ”inhoan aamuja”-asenteeseni, ja kun vielä tiedossa on muutamia tosi aikaisiakin herätyksiä, tarvitsisin apuanne.

Siksi kysynkin teiltä, olisiko teillä paljastaa jonkinlaisia salaisuuksia lempeämpiä aamuja ajatellen? Millaisia teidän aamunne ovat? Olen superkiitollinen jokaisesta vinkistä!