Aarreapajilla

img_5725-001.jpg

Meillä on käynyt melkoinen tuuri tulevan asuntomme huonekalujen suhteen. Kirjoitin viimeksi sisustusmietinnöissäni, kuinka 1950-luvun värit ja sirot huonekalut miellyttävät kovasti silmäämme. Tänään kiertelimme mieheni vanhempien varastoaittoja, ja yhden aamupäivän aikana löysimme uuteen kotiin oikeastaan kaikki huonekalut ruokapöytää lukuunottamatta. Varastosta löytyi esimerkiksi aivan täydellinen tv-taso, musta nahkanojatuoli 60-luvulta (?), sohva ja penkkisänky. Bongattiin pari aivan täydellistä lipastoa ja vanhaa matkalaukkua. 

Luvassa on melko paljon hiomista, lakkaamista, maalaamista ja yhden sohvan verhoiluprojekti (tämän jätämme kyllä ammattilaiselle). Olen niin innoissani, enkä voi vieläkään uskoa tätä kalustamistsägää. Näitä kunnostusprojekteja tulee varmasti vilahtamaan myös täällä blogissa.

Letkeää lauantaita! <3

Kommentit (13)
  1. Voi varastoaitot 🙂 Musta oli just parasta ostaa kirpparilta halpa pöytä (hyvää puuta 50-luvulta) ja maalata se sitten mieleiseksi. En kyllä ajatellut että tuo pysyy näin kauan mukana, mutta se halusi aikuiseen kotiin vain aikuisemman maalikerroksen hilltympänä värinä ja täällä se on viihtynyt 🙂

    1. Menneiltä vuosikymmeniltä voi löytää kyllä aivan uskomattoman laadukkaita huonekaluja, ja pienellä fiksauksella saa päivitettyä nykyaikaan, niin kuin sinunkin tarinasi osoittaa. Parasta! 🙂

  2. Oijoijoijoi! Nyt äkkiä vaan hiot ja sisustat, että päästään sitten ihastelemaan teille 😉 

    Oon niin kade, meillä ei enää noita varastoja ole, mutta pieni tuuri kävi silloin kun itse muutin pois kotoa ja pääsin vähän kaivelemaan mummon kuolinpesää. 

    Ja niin kauniita mattoja! Etenkin arvosta noita ruusukassidokseen kudottuja (tuossa yläreunassa). Teille tulee upeaa! 

    Ja vähän oon tuosta hiomisestakin kateellinen 🙂 Mulla on tässä ihan pikkuinen projekti kesää odotellessa, sitten pääsen Lundiaprojektin kakkososaan. Mä kaipaan selkeesti jotain muuta kuin kandinkirjottamista!

    1. Joo tulette sitten heti meille syömään ja saunomaan kun saadaan koti kondikseen! 🙂 Nuo matot kyllä hurmasivat täysin minutkin, niin kivoja ja pirteitä. En edes tiennyt mistään ruusukassidoksista! 😀

      Ja ymmärrän, kandiprojektin jälkeen todellakin tarvitsee jotain muuta, oikeastaan ihan mitä vaan kuin sitä pilkunviilaamista. Itsekin juuri lähetin raivon partaalla korjatun työn, joka vaan roikkui ja roikkui tehtävälistallani tukkien kaiken muun, sillä en vaan olisi jaksanut korjata niitä loputtomia lähdeviitteitä pisteiden ja sulkeiden järjestyksiä ym siirrellen. ARRGH! Mutta ihanaa, että sulla on nyt homma ohi kanssa! <3

      1. Yhyhyyy, kun ei oo vielä kasassa! Mulla on vielä ne raivonparras-korjaukset edessä, tosin lupasin palauttaa keskiviikko-iltaan mennessä ja palautekeskustelu on seuraavan tiistaina, että mä en ehdi kovinkaan paljoa raivoilemaan enää, pakon edessä on vaan vielä puskettava ja puristettava yksi luku lisää ja siirrellä parissa muussa asioita sekä täydentää teoriaosuutta. 

        Mutta sitä saunailtaa odotellessa 🙂 Saas nähdä, kuinka pitsisen eteerisiä meidän onnistuu sitten olla!

        1. Ääh eli loppuhiominen vielä edessä? Mutta tällä kertaa lyhyt DL on oikeesti sun kaveri, nimittäin tuo on homma jota voi vitkutella piiiitkään muuten, ja sekin on ärsyttävää. Huominen vielä ja sitten saat huokaista, jaksaa, jaksaa! <3 

          Ja siis mehän ei mitään muuta ollakaan kuin pitsisen eteerisiä, silleen vähän itsetuhoisesti mutta romanttisen kaihoisasti ja värisevästi! Mun tämänhetkinen kalpeuskin mätsää teemaan täydellisesti, tarviin enää vaan glitterit tähän, kun silmänalusetkin sopii tummuusasteeltaan valmiiksi.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *