Asiaa teestä

Lentoaskeleita

Kirjoitin tovi sitten suhteestani kahviin, jonka määrittelin heti jonkin sortin addiktioksi. Teetäkin minä juon melko paljon, mutta teen suhteen en osaa käyttää kovia sanoja kuten addiktio, vaan koen teehetkeni enemmänkin jonkinlaiseksi lempeäksi elämäntavaksi. (Heh).

Oikeastaan liitänkin teen kaikenlaiseen lämpimään ja lempeään. En keksi halauksen lisäksi montaa yhtä lohduttavaa elettä kuin saada kipeänä, väsyneenä tai surullisena käteen kuuman teekupin. Minusta tuli teeihminen joskus yläasteen alussa, kun istuimme lukemattomat kerrat slaavilaista kulttuuritaustaa omaavan rakkaan ystäväni kotona teekuppeinemme. Hän opetti minua hörppimään kuuman teen venäläiseen tapaan tassilta, ja minä halusin oppia kaiken tuosta teinitytön silmissä mystisen kiehtovasta kulttuurista. En varmaan enää ikinä löydä yhdenkään kielen opiskeluun samanlaista intoa kuin tuolloin venäjän. Jos jossain näen säilytettävän teepusseja isossa peltirasiassa, mieleeni palaa välittömästi meidän kikatuksemme, mausteisen teen tuoksu ja seitsemällä eri tavalla jännittävästi suhahtelevat ässät. Kuuntelimme venäläistä musiikkia, söimme keksejä ja puhuimme pojista kaikesta maan ja taivaan väliltä. Ja joimme teetä.

Tarvitsen joka ilta ainakin kupillisen teetä. Olen tällä hetkellä täysin hurahtanut erilaisiin yrttiteelaatuihin, ja lisään teeheni mielen mukaan milloin inkivääriä, minttua, limeä tai sitruunaa. Mitään makeaa en teeheni kaipaa, paitsi tällä hetkellä flunssantorjuntakeinonani hunajaa. Välillä keitän vihreän teepannuni täyteen, tosinaan huljuttelen mukissani pussiteetä. Parhaaksi teekaupaksi olen todennut Punnitse & Säästä-kaupan. Sieltä löytyy vaikka mitä, myös ihan marketti-teemerkeiltä jännittäviä, marketteihin päätymättömiä makuja. 

Teenjuonnista on tullut suorastaan rituaali monen ystäväni kanssa. Napsautan vedenkeittimen päälle jo oikeastaan ennen kuin olen edes kysynyt, haluaako vieraani teetä. Eräs minulle hyvin tärkeä ystävyyssuhde syntyi jopa sillä hetkellä, kun jotain asiaa pitkään puituamme kysyin, haluaisiko hän tulla meille teelle. Istuimme teekuppiemme äärellä varmaan kaksi tuntia, ja ystäväni osasi heti rituaalin jujun, eli sitä teetä hörpitään hiljalleen. Välillä se jäähtyy ja sitten taas keitetään uutta. Toistetaan tarvittaessa tunteja. Huomasin heti, että ollaan samalla aaltopituudella.

Poikani kummitäti kävi tänään meillä, ja voi kuinka luontevalta teekupin yli kuulumisten vaihtaminen tuntuukaan ihmisen kanssa, jonka kanssa on vuosien varrella juotu teetä ainakin sata kertaa, varmaan satoja. 

Nyt taidan pistää vedenkeittimen kohisemaan ja lukea vielä muutaman jutun huomiseksi. Kertokaahan, onko siellä muita teeihmisiä?

 

Kommentit

Kath

Täällä on melko tuore teeihminen! :) vasta tämän vuoden alkupuolella aloin totutella teen makuun. En juo kahvia, enkä oikein tykkää mistään lämpimistä juomista. Tee on ainut mistä nyt pidän. Ja juuri se hetki, se vaatii oman rauhallisen hetkensä. Ei mitään pikaista hörppimistä! :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Oi tervetuloa teeihmisten klubiin! :) Olet selvästi ymmärtänyt homman jujun: rauhallinen hetki eikä pikaista hörppimistä. <3

Ella F.
Siperian Ella

Jeps, vielä pitää keitellä iltateet :)

Ihania teepakauksia siellä, mua välillä vähän surettaa, että suurin osa esim. noista Clippereistä on pussiteetä, koska mä käytän teenkeitintä. Teetä kun tarvitaan aina kerralla vähän enemmän :) 

Mä saan joistain pussiteestä vähän sellaisen niinkuin allergiareaktion, alkaa kurkkua kuristamaan jne. Se kuulemma johtuu siitä materiaalista, mistä se pussi tehdään. Outoa...

Elina U.
Lentoaskeleita

Oho, en ole tuollaisesta kuullutkaan! Oletko huomannut eroa eri merkkien pusseilla ja näillä allergiareaktioilla? Esim. jollain Liptonilla ym. ne pussit on sellaista kovempaa matskua (ainakin näin äkkiä muisteltuna), kun taas joillain "pienemmillä" merkeillä ne ovat yleensä pehmeämpiä? Voi hitsi, no mutta onneksi on tosiaan irtotee! :)

Ella F.
Siperian Ella

En ole mitään sen kummempaa tutkimusta tehnyt, ja tuota Yellow Labeliakin pyrin välttämään viimeiseen saakka, ehkä juuri siksi, kun ne pussit on sellaisia :) Irtotee on herkumpaa muutenkin, onneksi nykyään on niitä isompiakin pusseja/pyramideja pussiteetä, joissa on sisällä oikeita teelehtiä eikä vaan sitä onnetonta purua. 

Ja ah, tässä se kupponen nyt on =)

Vau mikä vauva!

Mä oon niin epäteeihminen! Johtuu (ja jatkuu) ehkä siks, että oon maistellut vaan paria pussiteetä. Porukoilla on sellanen teekeitin, ja jo se on aika eri makusta... ihan ok. Mulla on jotain irtoteetä ja sekin on ollut ihan jees, mut ei tuu silti tehtyä. Joskus jotain lämmintä halutessa oon ottanut teetä, mut yleensä ne maistuu liian... teelle :D ja sit heti sopivaks jäähdyttyä hulautan kurkkuun. Aivan väärä taktiikka siis :D

Elina U.
Lentoaskeleita

Aivan väärä taktiikka tosiaan! ;) Oletko muuten kokeillut vihreää teetä, jotain tosi raikasta tai vaihtoehtoisesti makeaa makua, vai pelkkää mustaa? Olen käännyttänyt yhden epäteeihmisen teenjuojaksi tarjoamalla hänelle alkuun vihreää teetä, ja parin kuukauden päästä meillä olikin jo vähän kovemmat purut pannussa eli Keisarin morsianta. 

Ella F.
Siperian Ella

Kovemmat purut, hihhihiiii :)

Vau mikä vauva!

Eiks musta tee oo sitä... tavallista? Just sitä joka maistuu liian teemäiselle :D mulla on irtoteenä jotain "hedelmäistä vihreää teetä", joka muistaakseni oli ihan ok kun sitä vierasiltateelle keitin. Eli todennäkösesti mustakin tulis teenjuoja, jos joisin muuta kun perus pussiteetä liian kuumassa vedessä liian kauan liotettuna...

(Huomasin vasta nyt tän kommentin, en ollu tajunnu että toi ilmotukset kohta ei näytä kaikkia! Alkuun mun mielestä näytti tai kun oli vaan muutama, mut nyt kun avasin koko listan niin oli ties kuinka monta juttua mitä en ollu huomannu... kauhee selaaminen nyt ja kattominen mihin kaikkiin on jääny vastaamatta :S)

Kao Kao

Täällä! Tuolla tuo vedenkeitin hyrisee tälläkin hetkellä :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Rentouttavia teehetkiä! <3

phocahispida

Teeihminen ilmoittautuu!

Siis tämä, täytyy vaan linkittää!

Kommentoi