Bola-koruni (eli tiistaiherkistely)

Makuuhuoneen seinällä, siinä peilin vieressä, roikkuu kaulakorukokoelmani vanhassa naulakossa. Poikaa kiinnostaa nuo korut hurjasti, ja tänään hän onnistui iskemään johonkin hiukan herkkään kohtaan kurotellessaan kohti Bola-korua.

marraskuu13_001_0.jpg

Arvaatte varmaan: ”siinä se nyt kurottelee varpaisillaan tuota korua, jonka kilinää ainakin uskon hänen kuunnelleen myös vatsassani”. Sain juuri pojan nukkumaan, enkä voinut nyt sitten vastustaa kiusausta kaivaa vanhoja raskauskuvia esiin. Ja mikäs se melkein joka kuvassa siinä pallomahan päällä keikkuukaan?

elinan_vauvakutsut_5.2.jpg

Vasemmalla olen kaverini vauvakutsuilla (huomaa takana kadehdittava kenkäkokoelma/säilytysratkaisu!), ja oiken puoleisessa on menossa omat kutsuni. Katsoin myös videon, kun tulen sisään kutsuilleni ja alan itkemään häkellyksissäni. No aloin taas. 😀

marraskuu13_018_0.jpg

Siinä me sitten tutkittiin ja helisyteltiin tuota korunaulakkoon jo unohtunutta korua. Koru oli pojasta hauska, ja minulle se pieni helinä toi mieleen ne päivät jolloin minä ja koru löntysteltiin teekuppi kädessä päivät yliopiston käytäviä, ja iltaisin silitettiin minivaatteita.

Nämä Bola-korut jakavat hieman mielipiteitä, toisista ihan huuhaata ja toisista maailman ihanimpia, ja minä kuulun tuohon jälkimmäiseen. Vaikka, en kyllä vauvan synnyttyä enää käyttänyt korua koska koin sen hankalaksi vauvan kanssa, enkä muutenkaan huomannut tyypin reagoivan koruun oikein mitenkään. Silti raskaana ollessa se tuntui jotenkin sellaiselta kauniilta eleeltä vauvalle, meidän jutulta. Ainakin ajatuksena koru on maailman ihanin.

Koru toimi myös hyvänä keskustelunvirittäjänä, kuten eräs miespuolisen kaverini kysäistyä, että hei kiliseekö toi sun koru. Selitin, että joo tää on sellanen Bola-koru, ja vauva kuulee jo kohdussa sen helinän ja sitten se helinä rauhoittaa sitä kun se on syntynyt. Kaveri oli että ”jahas”, ja sitten ihan hiljaa. 😀

Viimeinen odotuskuva. <3

img_1474.jpg

 

Vanhojen juttujen fiilistelyä tiistaihinne toivotellen,

-R

<3

 

Kommentit (32)
  1. Voi kiitos ihana! <3 Miten musta tuntuu että se valas-olotila on kyllä ihan korvien välinen juttu, kun vartalon muuttuminen ja hormonit eivät todellakaan ole mikään ihan helppo juttu sulatettavaksi. Minun tekisi usein mieli tehdä sama kuin niissä amerikkalaisissa makeover-ohjelmissa, eli kun joku valittaa olevansa turvoksissa ja kuinka ei tunnista itseään raskausvartalossaan, niin haluaisin niiin viedä henkilön stailattavaksi ja jollekin ammattivalokuvaajalle kuvattavaksi, niin ehkä hän ymmärtäisi näyttävänsä oikeasti upealta! 😀 

  2. Ihana tuo harmaa mekko ja vyö! Ja kuvissa olet todella upea odottaja! Itselläkin tuo koru roikkui kaulassa (ei aina ettei työkaverit saaneet siitä yliannostusta), mutta en ole sitä osannut käyttää kyllä nyt vauvan synnyttyä. Ehkä voisi kokeilla kävellessään sitä kilisyttää. 😀

    1. Sama täällä, mullakaan ei ole bola ollut kaulassa varmaan kertaakaan murusen synnyttyä. Tiellähän se ois imettäessä…

    2. Voi kiitos, ja todella samat sanat sulle: blogisi raskauskuvat ovat olleet aivan uskomattoman hehkeitä! <3 Kaikki muut raskausvaatteet olen antanut eteenpäin, mutta tuosta mekosta en raaski luopua. Ostin sen ihan alkuraskaudessa, ja se oli mulla koko raskauden ainakin pari-kolme-kertaa viikosta päällä. 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *