Ja näihinkö mahtuu ihminen?

Eilisten huojennusuutisten jälkeen päädyin hortoilemaan Lindexin New Born-osastolle.  Katselin minikokoisia vaatteita hämmentyneenä ja ilmeisesti täysin unohtaneena, että oma poikanikin on joskus mahtunut niihin 52 senttisiin vaatteisiin. Ajatella, hänkin on ollut niin pieni, että niskaa on täytynyt tukea ja käsiin pukea tumput. En ole uskaltanut ostaa vielä mitään vauvalle, mutta eilisessä tunnemyrskyssäni siellä sitten ihmettelin niitä pieniä bodeja, myssyjä ja pöksyjä. Ja tuossa mielentilassa en tietenkään voinut olla ostamatta vauvalle hänen ensimmäistä vaatekertaansa. 

img_7742.jpg

Lähdin Lindexiltä pussin kanssa, josta kaivoin kotona 56 senttiset luomupuuvillaiset bodyn ja housut. (En vain yksinkertaisesti luottanut siihen, että tuota pienempään kokoon voisi mahtua oikeasti kukaan.)

En muista, olenkohan kertonut teille mitä poikamme alle 60 senttisille vaatteille tapahtuikaan. Kun kaikki vitosella alkavat vaatteet kävivät pieneksi, laskostin ne siisteihin pinoihin sängyllemme ajatuksenani, että viedään ne sitten anoppilaan säilytykseen. Mieheni oli avuliaana pakannut nuo vaatteet puhtaisiin roskispusseihin, solminut pussit ja laittanut ne oven eteen odottamaan lähtöämme. Varmaan arvaatte, mitä niille kaikkein pienimmille vaatteille sitten lopulta kävi! (ja kuvitelkaapa reaktiotani imetyshormonihuuruissani) 😀 Eli ihan vaan vinkkinä, älkää laittako mitään ns. säilöön menevää, minkä haluatte vielä säilyttää oven eteen roskapussiin.

Kun on aika siirtyä kutosella alkaviin vaatteisiin, niin vauva tulee perimään jonkin verran veljensä vaatteita, sillä onneksi olen suosinut hyvin neutraaleja sävyjä pojan vauva-aikana. Baby blue ei iskenyt silloin, eikä baby pink oikein iske nytkään. 

img_7740.jpg

En ole malttanut laittaa noita pikkuvaatteita vielä kaappiin, antaa niiden nyt vähän aikaa olla ”unohtuneena” tuohon eteisen lipaston päälle. Tulevan isoveljen mielestä ne ovat tosi hassun pieniä ja niitä tutkiessaan hän totesi, että se vauva kyllä kasvaa sitten niin isoksi kuin hänkin. Ja niin tuleekin kasvamaan, yhdessä hujauksessa.

T. Ilmeisesti vähän höpsähtänyt bloggaaja

Kommentit (7)
  1. Eikös olekin nyt ihanaa fiilistelä niitä? <3 Niin ja kiitos muistutuksesta, pidän saman asian mielessä ensi kerralla kun ne 56 senttiset näyttävät isoilta… 

    Lämpöpussit ovat muuten myös aika helppoja ulkoiluun! 🙂 Näin juuri jollain sellaisia auton turvakaukaloon laitettaviakin malleja, eli ei tarvitse pukea enempää kuin sisävaatteet + myssy ja menoksi, aika kätevää. 

  2. Muistan kun odotin poikaa ja hain äitiyspakkauksen postista, niin viikkailin niitä pieniä vaatteita valehtelematta ainakin viisikymmentä kertaa uudestaan ja uudestaan! 😀 Ne oli niin ihania ja se tunne vauvasta, jostain niin pienestä ja ihanasta oli jotain niin kummallista ja valloittavaa. 🙂

    Että, ihan samanlainen mäkin olen ollut. 🙂

    1. Voi ihan samat muistot täälläkin! <3 Tai no me saimme äitiyspakkauksen miehen veljen perheeltä, mutta sama juttu kuitenkin. Mäkin viikkasin (ja silitin! vaikka inhoan silittämistä, silitin joka ikisen pikkusukan 😀 ) ne tosi moneen kertaan. 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *