Ja vielä (viimeisen) kerran polttareista: pieni pitsihehkutus

Polttarimuisteloni on tainnut lipsahtaa tämä mukaanlukien jo kolmeksi postaukseksi, mutta olkoon tämä päätös trilogialle. Halusin vaan vielä kertoa, kuinka iloinen olen siitä, että vältyin kaikenmaailman 60-luvun jumppaopen kokotrikoilta ja muilta vastaavilta. Toki olisin polttarivalani alla moiset kuteet päälleni kiskonut, mutta pitsimekossa bailaaminen oli kyllä miljoona kertaa hauskempaa.

Illan hämärässä ei kännykkäkuvat enää olleet oikein teräviä, mutta tässä ihanan Sonjan nappaamassa kuvassa näkyy kuitenkin ne pääjutut: kukkaseppele ja pitsimekko. Niin ja pahvisydämeen oli kirjoitettu Morsian 2013. Tytöt olivat stailanneet minut niin tyylikkäästi, mutta tuleva morsian on niinkin classy että poseeraa minikokoinen salmaripullo kädessä 😀 

Päiväni ei sisältänyt mitään nolaamisjuttuja muutenkaan, tehtäväni nousta ajaessamme heiluttamaan auton kattoikkunastakin siellä sun täällä oli minusta vaan älyttömän hassua. Kaasoni taisivat joutua jopa kerran komentamaan minut alas sieltä. 

Tähän päättyy nyt polttaritarinat täällä blogin puolella, mutta lähipiirini tuskin tulee niiltä vielä pitkään aikaan välttymään. Ihania muistoja.