Kävikö pahasti? -kampanja

Kirjoitettuani viimeksi tänne blogiin minut pysäyttäneestä kokemuksesta bussimatkalla, myös toiset bloggaajat ja lukijani jakoivat kommenttiboksissa omat tarinansa vastaavanlaisista tilanteista. Anna Karin kertoi kuinka hän oli joutunut todistamaan ihmisten välinpitämättömyyttä vaikka tiellä makasi loukkaantunut moottoripyöräilijä, nimimerkki mamamamaaa kertoi kuinka hänen ystävänsä oli kaatunut rattaiden kanssa eikä kukaan kiirehtinyt auttamaan edes rattaista lentänyttä lasta, Ronja Rövardotter kertoi tapauksesta jossa ohikulkijat olisivat jättäneet miehen makaamaan pyörätuolinsa alle jäiselle bussipysäkille.

Olin näitä kommentteja lukiessani ensin aivan raivoissani, sitten surullinen, sitten minut valtasi aivan todella vahva ”jotain on tehtävä” -olotila, joka ei ole antanut minulle rauhaa koko päivänä. Niinpä tuolla blogini fb-sivun puolella käydyssä keskustelussa virisi ajatus, ettei puolihuolimattomasti heittämäni ”Kävikö pahasti?” -kampanja olisikaan ihan hölmö idea. Oli ihanaa huomata, kuinka tämä aihe tuntui oikeasti liikuttavan ihmisiä: monet ovat jo jakaneet juttuani eteenpäin (kiitos <3 ), ja esimerkiksi phocahispida, MinEna ja Iksu olivat heti mukana juonessa. Phocahispida taiteili jopa logon kampanjaa varten, ja ryhtyi ylläpitämään kanssani kampanjan facebooksivuja! Laitoinko jo sydämen, no ihan sama, <3<3<3

1391600_10202004088292132_1082222461_n.jpg

Eli aloitetaan yhdessä taistelu välinpitämättömyyttä vastaan. Kampanjan sanomana on välittää viestiä, että me yhä avaamme ovet pyörätuolissa istuvalle tai rattaiden kanssa kulkevalle, autamme kaatuneen pystyyn ja keräämme tämän tavarat maasta, kysymme kävikö pahasti. Soitamme ambulanssin jos yhtään epäilemme jonkun sitä tarvitsevan, ja jäämme odottamaan että se löytää perille. Tämän kampanjan tarkoituksena on leivittää sitä ihmisyyttä, mikä jokaiselta kuuluisi tulla refleksinomaisesti selkärangasta tällaisissa tilanteissa. Käyttäydytään me niin, että meidän lapset eläisivät maailmassa jossa bussin lattialle makaamaan jätetyt vanhukset olisivat täysin absurdia ajatus. 

Osallistu mukaan kampanjaan postaamalla ”Kävikö pahasti?” -logo blogiisi ja vaikka ylläoleva tekstipätkä tai tiivistä asia omin sanoin: tyyli on vapaa, asia tärkeä.  Voit linkittää alkuperäisen tarinan ja kommentit, tai kertoa postauksessa myös omia kokemuksiasi auttamistilanteista tai törmäämistäsi auttamatta jättämis-tilanteista, tarkoitus on herättää ajatuksia ja keskustelua. Jos sinuakin kiukuttaa ihmisten välinpitämättömyys, niin sinulla ei tarvitse olla blogia osallistuaksesi, sillä voit jakaa kampanjan viestiä eteenpäin myös sen facebook-sivujen kautta.

 

Huh, nyt saan ehkä yön ajaksi rauhan tältä ajatukselta, kun olen saanut pyöräytettyä kampanjan liikkeelle. Edeltävään postaukseen tuli kyllä myös aivan ihaniakin auttamistarinoita, jotka muistuttivat etteivät kaikki täällä sentään kulje laput silmillä, ja kuinka sydämellisiäkin ihmisiä yhä vaan löytyy. 

Kommentit (54)
  1. Hei, onpas hieno juttu!

    Tuli mieleen, että voisiko kampanjaa laajentaa muuallekin kuin sosiaaliseen mediaan? Osaisiko ystäväsi, joka on tehnyt logon, suunnitella myös jonkinlaisen mainosjulisteen? Jos lataisit julisteen tänne ja facebook-ryhmään vapaasti tulostettavaksi ja jaettavaksi, niin monet (ainakin minä!) varmasti mielellään tulostaisivat sen ja veisivät ilmoitustauluille, kirjastoihin ym.! Ja uskon, että bussiyhtiötkin voisivat lähteä mukaan, jos sanansa asettelisi oikein… 😉

    1. Tuota olen itsekin hieman pyöritellyt mielessäni, linkkaanpas tämän kommenttisi tuolle visuaaliselle phocahispidalle joka tämän logon on suunnitellut ja kysäisen asiasta. Ihan huippua kuulla, että sieltä löytyy heti vapaaehtoinen flyerien kiinnittäjä! <3

  2. Anni Minulla on siivet
    21.10.2013, 04:13

    Minäkin osallistuin kamppikseen postauksellani: http://www.minullaonsiivet.com/2013/10/miksi-emme-valita-enaa.html

    Ehdottoman tärkeästä asiasta puhutaan, ja on hyvä nähdä, miten somella on oikeasti myös voimaa. Välittäminen usein unohtuu arjessa – ei pelkästään toisten auttaminen itsestäänselvissä tilanteissa, vaan myös arkinen kohteliaisuus ja välittäminen sen kautta – kassantädille hymyile, oven pitäminen auki seuraavalle, kiitokset bussikuskille.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *