Lakkahuulet

Olen aika nynny kokeilemaan uusia meikkejä, ja meikkipussissani kulkee oikeastaan lähes aina ne samat luottojutut. Silloin tällöin vaihdan meikkipussini mineraalimuotoon, mutta siinä se sitten onkin. Vasta hetki sitten uskalsin kokeilla ensimmäistä kertaa huulipunaakin, johon sitten ihan hullaannuinkin. Tästä rohkaistuneena (ja punaisesta aletarrasta) päätin kokeilla taas jotain uutta ihmeteltyäni hetken, että mikä ihmeen huulilakka. Ja onneksi reipastuin, sillä tämä lakkaputkilo taitaa jäädä vakikäyttöön, ainakin silloin kun kaipaan jotain nopeaa piristystä ilmeeseen. Tuntuu että tämä syksy on karistanut kaiken värin kasvoiltani, ja alan näyttää pian joltain Twilightin hahmolta kalpeudessani. Tummat silmänalusetkaan eivät auta aivan poistamaan tätä efektiä, siksi onkin kivaa huijata huomio muualle kuten huuliin! 😉

Tuo huulilakka on ilmeisesti jonkinlainen huulikiillon ja huulipunan sekoitus ainakin tällaisen noviisin hyppysissä, ja levitys tosi helppoa. Lopputulos oli omaan makuuni ehkä jopa hieman liiankin kiiltävä, mutta kevyellä paperin painalluksella jäljestä tuli aivan ihanan herkullinen. 

Lähdin punahuulineni mieheni kanssa elokuviin katsomaan Leijonasydän -elokuvaa, josta saatan palata kirjoittamaan huomenna, mutta vain jos saan ajatukseni jäsenneltyä. Minä ainakin tarvitsin leffan jälkeen lasin punaviiniä. 

Rentoa lauantaita! <3