Maanantain top-5

Sijalla viisi

Anoppi toi aamupäivällä tuliaisiksi omien puiden omppuja ja luumuja, sekä heidän lähitilaltaan maailman herkullisimpia kirsikkatomaatteja! Epäilen, että niihin livautetaan salaa jotain epäterveellisiä karkkiaromeita, sen verran makeita ovat.

syksy_2012_089.jpg

Sijalla neljä

Pienen pienet serkukset. Anopilla oli kyydissään miehen veljenpoika. Tyypeillä on eroa muutamaa päivää vaille yhdeksän kuukautta, ja on aika hauskaa seurata heidän menoaan ja juttujaan jo nyt. En malta odottaa, että pojat ovat siinä iässä että pääsevät leikkimään yhdessä ”kunnolla”. Tänään leikki koostui lähinnä siitä kun vanhempi pojista antoi nuoremman maistella muovitraktoriaan. 

Sijalla kolme

Pakkasimme koko poppoon autoon ja huristelimme Ideaparkiin. Kierreltiin liikkeitä mitään tiettyä etsimättä, ja välillä pidettiin tietysti kahvi/sose/tissittelybreikkejä. Löysin vauvalle laadukkaan pipon, hanskat ja sukkia, eli kaikkea tarpeellista ja vielä puoleen hintaan. 

Tulin muuten tosi hyvälle mielelle, kun odotellessani vauvan kanssa pääsyä lastenhoitotilaan toinen äiti tarjoutui työntämään vaunut juuri vapautuneeseen lastenhoitohuoneeseen. Vauvalla tuli nälkä tietysti juuri kun kaikki lastenhoitotilat olivat varattuina, ja siinä taiteilin vauvalle tissiä suuhun keskellä käytävää kummallisella pallojakkaralla tasapainoillen. Ystävällinen äiti varmaan huomasi hankalan tilanteeni ja tarjoutui auttamaan. Pieni ele, mutta juuri tuollaiset asiat saavat vaan niin hyvälle tuulelle!

Sijalla kaksi

syksy_2012_074.jpg

Ciao Cafè:n salaatti, nam! 

Sijalla yksi

syksy_2012_091.jpg

Anopin vierailu mahdollisti meille miehen kanssa leffareissun. Oli aika ihanaa hautautua elokuvateatterin penkkiin irtokarkkipussin kanssa ja katsoa elokuvaa, joka sai nauramaan useassa kohdassa.

Oli myös kivaa kävellä kotiin miehen kainalossa syystuulessa ja tihkussa, pimeässä lamppujen valaisemaa koskea ihastellen. Saatan olla outo, mutta vaikka rakastan kesää, rakastan myös syksyä.

 

Syksyistä ja tunnelmallista viikkoa kaikille!

-R

Kommentit (2)
  1. Hih niinpä taitaa ollakin! 😀 Muutenkin kyllä ne punapigmentit alkaa sieltä puskea, ja isin ilmeitä kanssa löytyy päivä päivältä enemmän… 🙂

    Ikävä kanssa! <3 

  2. Ehdin kanssa kattoo ton leffan ennen lähtöäni ja täytyy sanoo et oli suomalaiseksi leffaksi tosi hauska! Poika on ihan isänsä näkönen tossa postauksen kuvassa 😀 ikävä teitä! <3

    t.pauliina

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *