Mitä kävi rennolle morsiamelle?

Huh, nyt ottaisin mielelläni muutaman lisätunnin vuorokauteen. Ensinnäkin, on jotain julmaa pilaa että minulla on tärkeä tentti häiden jälkeisenä maanantaiaamuna. Mielessä pyörii hääjärjestelyt, kaikki yksityiskohdat, päivän kulku, askartelut, aikataulu, ostoslistat, pinterest-kollaasit, ajan vähyys ja suuri odotus.

Olen jatkuvasti jossain hyvin oudossa liikutuksen tilassa, esimerkiksi aloin tänään autossa itkeä kuunnellesani Samuli Putron ”Olet puolisoni nyt” -kappaletta, tunteet ovat aivan pinalla. Olen yleensäkin vähän herkkis, mutta nyt liikutun, ilahdun, masennun, nauran tai itken hiukan joka asiasta. 

Eilen kävimme papin kanssa päivän kulkua läpi vihkiseremonian kulkua, ja minulla alkoi valua kyyneleet siinä kohdassa kun pappi näytti paikan käytävältä jossa isäni luovuttaa minut miehelleni. Samoin kävi hänen haastatellessaan meitä ja kun kerroimme elämästämme ja arvoistamme. 

Niin ja minun pitää ilmeisesti lopettaa myös sen Pinterestin selailu, sillä näköjään myös toisten hääkuvien katsominen saa tämän morsiamen kyynelehtimään. Hei jotain rajaa jo, pliis!

6fb8adb8c6cad81cc4589a9cdfb68637.jpg

 

Ehkä minulle on iskenyt häästressi kaikista lupailuistani huolimatta, tai ehkä tämä vaan kuuluu asiaan. Olen vain melko yllättynyt, sillä tähän mennessä en ole jännittänyt oikein lainkaan ja muutenkin suhtautunut hyvin rennosti häätouhuihin. Apua mitä jos minusta kuoriutuu vielä jenkkisarjojen monsteri-bridezilla, ja kohtelen ympärilläni olevia ihmisiä kaameasti kiljuen ”It`s my wedding!!”? 😀

Ehkäpä kokeilen nyt kunnon yöunia. Toivottavasti esimerkiksi kukkakimpun valinta ei tunnu enää huomenna norsun kokoiselta murheelta.

Hyvää yötä kamut!

Ps. Ihana kuva lainattu Pinterestistä, niisk

Kommentit (12)
  1. No tässä on vielä kolmisen viikkoa aikaa, eli ehdin hienosti kyynelehtiä lisää, hyppiä seinille ja menettää järjen rippeeni! 😀 Voisinpa itsekin ottaa noin lungisti, en tajua miten tällainen megastressi nyt yks kaks iskikään.

  2. Hih. I feel you. Kyllä me rennotkin morsiamet pikkusen stressataan, se on ihan normaalia ja kuuluu asiaan 🙂 Se joka ei muka yhtikäs stressaa, niin puhuu höpsöjä. Parempi olla tunnetta (oli se sitten välillä stressi tai liikutus) pelissä kuin mennä kylmänviileänä järjestelyt läpi! Pitäisi vaan kyllä lopettaa jo se ideakuvien katselu näin viime metreillä..sorrun itse samaan! Hih. Niin ja meillä stressiä oikeasti aiheuttaa ihan meistä riippumattomat jutut, itse ollaan ns. aikataulussa, eipä kuviteltu tämmöistäkään tilannetta etukäteen! 😀

    1. Ai sinäkin, onpa lohduttavaa kuulla! Joo sopivassa määrin stressiä olisi hyvä, mutta tällainen hermokimppuilu on aika tyhmää. Tänään tosin ollut jo hiukan normaalimpi päivä, mutta tunteet tosi pinnassa edelleen. 

      Ei kaikkia tilanteita tosiaan pystykään millään ennakoimaan, toivottavasti ne teistä riippumattomat jutut ratkeaa parhain päin! 🙂 

    2. Meillä hääpaikka meni konkurssiin paria viikkoa ennen häitä, juhlista seuraavana päivänä paikka suljettiin, vihkija oli vahvistanut meille väärän kloajan vihkimiselle juhlapaikalla, häämatkalle piti suunnata Japaniin (yksi sana: Fukushima), kissa kuoli ja vaihtuneessa häämatkakohteessa tuore aviomies sai sukeltajantaudin – en stressannut, mutta vatsanpohjaa kutkutteli ja siis melkein kaikki, mikä voi mennä pieleen meni pieleen, paitsi itse juhla (ilman vuosien odotusta ja haaveilua juhla oli lähes täydellinen <3) ..nyt naurattaa 🙂

      1. Siis Kanelibasilika, ei voi olla totta!! Okei tuon rinnalla alkaa ne omat ”mitä jos sataa”-skenaariot tuntua täysin mitättömiltä. Ja tuon kaiken keskellä säilytit zen-mäisen asenteen etkä saanut stressipaniikkia, oot nyt mun idoli. Mutta ihana kuulla että kaikesta huolimatta häänne olivat ihanat! <3

        1. Vähän ”huvitti”, kun kaverit kyselivät häämatkasta 😉 noh, onnellisesti naimisissa kolmatta vuotta ja muuten yhdessä kolmattatoista vuotta eli ei tuommoiset pienet hääjutut hetkauta – ja jos sataa, voi ajatella että sade tuo vain onnea, ja että tulevat päivät ovat täynnä aurinkoa <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *