Nokun kaikki muutkin, eli alekatsaus

Viime aikoina monissa blogeissa on vilahdellut toinen toistaan kadehdittavampia alelöytöjä, niin pakkohan minunkin oli kokeilla tuuriani. Kun mies tuli eilen töistä kotiin, ilmoitin että nyt lähdetään Ideaparkkiin. Yllätyksekseni shoppausreissuista ei niin välittävä mieheni vastasi vaan että no mennään vaan.

2013-06-29_kesakuu13.jpg

Muotibloggaajat, eikö?. 😉

 

Mutta koska kaksi nälkäistä aikuista ja hyperaktiivinen lapsi eivät ole välttämättä paras kombo alennusjahteihin, päädyimme Coyoteen burgereille. Oli melko nostalginen olo käydä pitkästä aikaa Coyoten burgereilla, sillä joskus aikana ennen poikaa kävimme aina baari-illan jälkeisinä sunnuntai-iltapäivinä ahtamassa itseemme Hämeenkadun Coyoten hampurilaisateriat. En tiedä johtuiko ravintolasta vai juhlimisen jälkeisen olotilan puutteesta, mutta hampparit eivät maistuneet yhtään niin hyviltä kuin silloin joskus. Silloin kun sallii itselleen hampurilaisaterian ”ihan hyvä” ei vaan riitä. Parkkeerattiin itsemme ovelasti leikkipaikan viereen, ja naurettiin nykyisille perjantai-illan hurvitteluillemme. En vaihtaisi.

Kenties hampurilaisten antaman ähkyn energian voimin tehtiinkin sitten muutamat superlöydöt! 

2013-06-29_kesakuu131.jpg

En ole ollenkaan pettynyt, että sain saaliikseni vain yhden vaatekappaleen, sillä tämän nähtyäni silmät kiiluivat ilosta ja pidin sormia ristissä sovituskoppiin kulkiessani, että se istuisi. Kuvat eivät anna rakkaalleni oikeutta, näytän sitten joskus uudestaan niin että hame on päälläni. Meinasin sortua muutamaan sellaiseen ”tää on hei ihan kiva ja nyt vaan viistoista euroa” -vaatteeseen, mutta miksi hankkia sellaisia jos voi tehdä oikeita löytöjä? Hampurilaisfilosofiani pätee siis myös alennusmyynteihin. Näen minut ja hameen jo syömässä ravintolan terassilla lämpimänä kesäpäivänä (jostain syystä Turussa! 😀 ), ja kenties minun ja mieheni treffi-iltana jonkun rennon topin kaverina. Tai voisiko joku pitää nyt heti jotkut juhlat, joihin voisin laittaa tämän ja korkeat korot, ja paljon kultakoruja ranteeseen?

2013-06-29_kesakuu132.jpg

Pojalle löydettiin hiukan tylsempiä, eli vähemmän päiväunille johdattavia juttuja, mutta painotan sanaa löytö kuitenkin. Ticketin ”kuorihaalari” (vai miksi näitä kutsutaan) -50% lappusella varustettuna ensi syksyä ajatellen, jes! Lasten ulkovaatteissa ei viitsi kauheesti säästellä, sillä ne joutuvat melkoiseen kulutukseen ja koitokseen. Laadukkaimmat merkit ovat kuitenkin ihan törkeän kalliita, ja siksi tällainen alelöytö teki minut tosi iloiseksi. Olin niin käytännöllinen, että nappasin syksyksi Reiman piponkin puoleen hintaan mukaan. Arkivaatesaalis pojalle jäi etsinnöistäni huolimatta melko köyhäksi, mutta löysin sentään jotain, eli intohimoani merimieskuosia kantavan trikoopuseron ja jotain muita pieniä juttuja. Eipä me oikeastaan mitään arkivaatetta nyt tarvitakkaan.

Mikä on teidän ale(tai hampurilais)filosofianne? Entä oletteko tehneet kivoja löytöjä?

 

Kommentit (20)
  1. Ei ole löytynyt mitään, valitettavasti, mitä nyt yhden korun sain hankittua :/ Tuli heti hinku päästä kaupoille… 🙂 Sama se minun mielestäni että kuinka moni näitä alemyyntipostauksia tekee mutta minä en vaan kyllästy, joten lisää vaan 😀

    1. Jes, kiva kuulla ettei tullut sellaista ”voi ei, taas näitä alepostauksia” -fiilistä! Ja hei yksi koruhan voi olla vaikka minkälainen aarre, ja korvata monta alevaatetta. 🙂

  2. Hame näyttää todella kauniille!

    Itse en ole niinkään alemyyntien ystävä, lähinnä kaiken sen ruuhkan takia mikä yleensä silloin on melkeinpä aamusta iltaan kaikkialla. Ja yleensä minun osuessa paikalle on jo kaikki mieleiseni mennyt ainakin omasta koostani tai mikään kiva ei istukaan päälleni. Sunnuntaina eksyin kyllä itsekin alennuksiin Turussa (silloin katsos markkinoilla alen sijasta niin mahtui kulkemaan) ja matkaani lähti ihana paita, tosin normihintaan.

    1. Hehe kuulostaa aivan minun tuurilta kirppiksiä kiertäessä. 😀 Aina sama homma,  liikaa ihmisiä ja parhaat palat mennyt. Alennusmyynneissä taas olen yleensä aika haka. 😉 

      Usein ne ihan normihintaisena ostetut ovatkin niitä joita tulee eniten pidettyä, kun niistä on ollut valmis pulittamaan sen koko hinnan. Löydöt tietty erikseen, mutta sellaisella ”oi miten kiva kun on niin halpa” -ostokset jäävät usein kaappiin… Että sen puolesta ehkä vaan sinun onnesi ettet viihdy alerekeillä taistellen.

      1. Ite teen aina välillä kirppiksillä löytöjä, mutten läheskään joka kerta. Sielläkin tosin mietin nykyään tarkkaan, mitä mukaan lähtee. Vaikka jokin paita olisi nii-ii-iiin kaunis ja maksaisi vain 2euroa niin en osta sitä ellen ole varma, että sitä tulee käytettyä myös. Jos pikkuriikkisenkään se epäröittää jää kyseinen vaate/muu tuote sinne kirpparin hyllylle. Äkkiä ko tekee paljon niitä turhia 2euron ostoksia niin niihin onkin mennyt jo useempia kymppejä. Etenkin minun kohdallani, joka tykkää käydä kirppiksillä paljon. Tampereella voi tosiaan olla tietyillä kirppiksillä enemmän tungosta kuin täällä, tuli kyllä huomattua siellä asuessa. Meillä päin tosi tosi tosi harvoin on mitään ruuhkia sillä vaatteet ostetaan enimmäkseen uutena. Kirpparikulttuuri sentään täälläkin alkaa olemaan enemmän nousussa jo, verrattuna tilannetta ihan pari hassua vuotta taaksepäin.

        Alennusmyynteihin ko vahingossa joskus osuu niin mietin myös tarkkaan mitä matkaan lähtee. Ostan vain mitä tarvitsen/mitä tulee oikeasti käytettyä. Jos epäilyttää lainkaan, en osta. Ja tämä käytäntö tullut tosiaan, ko itsellä meni aikoinaan niin paljon rahaa hukkaan niin-halpohin-ja-nätteihi-vaatteisiin, joita ei kuitenkaan tullut käytettyä. Vaatekaappi on nykyään tyhjempi, mutta siellä on vaatetta mitä oikeasti käyttää 🙂

        1. Kuulostat kadehdittavan järkevältä shoppailijalta! 🙂

          1. Kyllä sitä minäkin joskus teen virhearvioita (tulee jätettyä hyvää ostamatta/ostettua jotakin ”huonoa”) ja ennen tullut tosiaan ostettua ihan hirveästi liikaa turhan turhia vaatteita. Vuosia vuosia taaksepäin vaatekaapissani varmaan muita ollutkaan, eli tämä ”kadehdittavan järkevä shoppailuni” on saanut alkunsa siitä, että olen ollut vähintääkin päinvastainen shoppailija aikoinaan 😉 Mutta nyt ko yritän vähän uudistaa tyyliäni ( = ostaa erilaisia vaatteita, noiden iänikuisten samanlaisten sijaan ) niin on pinnistelemistä sen kanssa, mitä vaatteita tulisi oikeasti käytettyä ja tosi usein jäänyt hyvääkin tulematta matkaan. Mieluummin niin päin kuin että tulisi kauheasti turhaa mukaan, sillä uutta hyvää löytää aikanaan lisää 🙂 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *