Huh. Mennyt viikko toi tullessaan pienen blogitauon, syynä univelkainen bloggaaja. Keksin uuden konstin viime postaukseni ”hyvä aamu”- pohdintoihin: herää muutamana aamuna aivan luonnottoman aikaisin, niin huomaat että seiskaan nukkuminenkin voi tuntua luksukselta. Olen ollut muutamana iltana niin väsynyt, että olen nukahtanut ennen yhdeksää ilman iltapalaa, blogia, telkkaria tai mitä näitä nyt on. Mutta se ei haittaa, sillä sain taas mahdollisuuden tehdä hieman töitä opintojeni ohella, ja olen aina aivan megainnoissani jokaisesta tälläisestä päivästä. Aika haipakkaa ollut, mutta kivaa ja opettavaista sellaista.

Kulunut viikko on ollut iltaisia aamutohinoiden pakkaamista (olen noudattanut neuvojanne, jotka olivat muuten aivan huippuja, kiitos jokaisesta, ja vertaistuesta kanssa!), kotiin unohdettuja eväitä, hyrskyn myrskyn oleva koti ja aivan liian nopsaan hurahtavia iltoja. Ai niin, ja tänään aamulla minulla oli yön aikana loppunut sekä meikkivoide että kuivashampoo (??), eikä tarvitse varmaan sanoakaan että olisin ollut todellakin molempien tarpeessa.

Podin vähän huonoa omatuntoa kiireessä kuluneesta viikosta ja pojan kahdesta pitkästä hoitopäivästä, ja kurvattiin tänään koko perhe HopLoppiin riehumaan. Tätä ennen kävimme Ikeassa pikareissulla, ja popsimme niitä kuuluisia lihapullia. En voinut olla naureskelematta, kuinka vielä aikana ennen poikaa olin hihitellyt Ikeassa niitä monen kerroksen tarjotinkärryjä (ihmettelin, että kuka moisia muka tarvitsee, oikein kärryt paria lihapullaa varten), ja oikeastaan pidin HopLoppiakin jonkinlaisena kauhupaikkana. Mutta tänään minun oli aivan pakko myöntää, että kyllä ne siellä Ikeassa vaan osaa asiansa lapsiperheitä ajatellen, sillä kaikki on tehty NIIN helpoksi lasten kanssa liikkuessa. Ne kärryt on oikeesti kätevät, jos tarjottimia on kolme ja toinen vanhemmista kantaa äksän muotoiseksi spagetiksi lattialle muuttunutta toppapukunaperoa, leikkipaikkoja on joka kulman takana ja hoitotilat toimivat. Ja se HopLop, no eihän mistään voi tulla yhtä onnelliseksi, kuin siitä punaposkisesta lapsesta joka pomppii ja kiljuu riemusta, ja painaa menemään nauraen. Sitä paitsi on hyvin kätevää lapsen varjolla hassutella ja vempuilla itsekin pomppulinnoissa ja liukumäissä.

Nyt mielessä vain kaupasta ostetut lakupatukat ja jalkojen nostaminen sohvannojalle. 

Rentoutukaa, syökää ja nukkukaa, heittäkää herätyskello hiiteen. Nyt alkaa viikonloppu!