Viikonloppuretki merelle

Mistä oli meidän viikonloppu tehty?

marraskuu13_026_1.jpg

Laivoista, lokeista ja merimerkeistä…

 

marraskuu13_069.jpg

…verottomista lakupiipuista ja salmiakkipastilleista

 

marraskuu13_040_0.jpg

…uimarenkaiden ja delffiinien värittämisestä

 

marraskuu13_160-001.jpg

…lasillisesta ihanaa punaviiniä ja hyvästä pihvistä

 

marraskuu13_002_0.jpg

…ihmeellisen meren katselusta

marraskuu13_163.jpg

…kosmetiikkapurkkien hypistelystä, hajuvesien suihkimisesta ja kummallisen vaatevalikoiman ihmettelystä (tuliaiseni, voi miten innoissani olen tuosta Kusmi-teepakkauksesta jonka löysin!)

marraskuu13_055.jpg

ja vauhdikkaista pallomeriseikkailuista.

Siinä meidän viikonloppumme.

Minähän olen todella risteilykriittinen tyyppi, ja mielikuvani ruotsinlaivoista ei ehkä yhdisty juuri mihinkään rentouttavaan. Ajateltiin kuitenkin, että lapsen kanssa risteilykokemus voisi olla hauska, hei saman katon alla pääsee uimaan ja saunaan, pallomereen peuhaamaan, syömään hyvin ja että laivalla riittää lapselle ihmeteltävää. Kivaa aikaa koko perheen kesken. Ja näitä kaikkiahan se olikin, paitsi uikkarit jouduttiin jättämään kotiin pojan nuhaisen nenän vuoksi. 

Mutta silti kotimatkalla puhuttiin, että ensi kerralla kokeillaan kyllä jotain muuta. Ihan mukava kokemus, mutta olin vähän luullut että näillä Ruotsiin reissaavilla laivoilla olisi enemmän aktiviteettia lapsille. Leikkitila olikin hirmuisen pieni ja nuhjuinen (no tämä haittasi vain minua, poika oli ihan liekeissä), sekä tälläisesta äitinäkökulmasta miinuksia sai mm. hoitotilojen vähyys. Kaikkein kurjinta oli ihan mistä näkökulmasta vaan se ihan älytön kännimeininki mikä laivalla oli jo puolen päivän aikaan. Luulin, että aamulaivalla meno olisi rauhallisempaa, mutta ne lonkerokoppatarjoukset myivät kuin kuumille kiville jo aamupäivällä, ja siinä päivän mittaan käytävillä saikin jo väistellä kompuroivia risteilijöitä ja desibelit alkoivat nousta korkealle. Yöllä vedin jo verkkareita jalkaan ja olin kiukkuisena menossa kehottamaan hyttinaapureita hiukan hiljentämään äänenvoimakkuuttaan, mutta toisen hytin asukit ehtivät ensin. Harmi vaan ettei vakuuttavan möreällä äänellä karjaistu tyst nu vaikuttanut kuin hetkiksi kerrallaan, siksi päätin vain painaa tyynyä korville.

Ja kun kerran tässä näitä miinuksia alettiin jo laskemaan, niin mainittakoon vielä, että voi mikä pettymys se aamupala. Ei ollut edes hedelmiä (niitä säilykehedelmiä jogurtin vieressä ei lasketa), puuroa tai leivonnaisen leivonnaista, edes niitä Ballerina-keksejä mitä aina kaikkialla on kahvin vieressä. No toisaalta tämä herkkujen puute kyllä otettiin takaisin sitten illalla hytissä niiden lakupiippujen ja sipsipussin muodossa, samalla kun katseltiin miten Tom Cruise sekoitteli drinkkejä 80-luvun New Yorkissa. 

Minkälaisia risteilykokemuksia teillä muilla on?

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Matkat

Jätskitestailijat (taas) liikkeellä

Marraskuu ei taida olla varsinaisesti sitä suurinta jäätelösesonkia, mutta minullapa on jäätelösesonki ympäri vuoden. Rakastan kaikenlaisia herkkujäätelöitä, ja kahdeksan kuukauden karkkilakkoni aikana siirsinkin karkkihimon kätevästi jäätelönhimoon. Joten ei varmaan ollut kovinkaan suuri yllätys (ainakaan miehelleni), että lähtiessämme ostamaan hanskoja pojalle Stockmannilta päädyimmekin Koskikeskuksen Minetti -jäätelökahvilaan.

marraskuu13_038.jpg

Lipsuttiin vähän ”yksi herkkupäivä viikossa” -periaatteesta (joka on siis pojalla, ei meillä valitettavasti 😀 ), ja kokeilin pojan kanssa puoliksi metsämarjajätskiä. Ja voi että kun oli hyvää! Mieheni pilkkasi minua suureen ääneen vielä kahvilan ulkopuolellakin, kuinka olin kuulemma ”napannut kulhon pojan edestä ja kaaputtanut sen kiireessä puhtaaksi”, ja kun poika totesi ”loppu”, kuten aina ruuan jälkeen, mies tokaisi että ”niin onkin loppu, kun äiti hotki kaiken”. En myönnä mitään.

Pienenä miinuksena kyllä, että kahvilasta sai pelkkää konekahvia, ja ettei valikoimissa ollut minkäänlaista mehua. Mutta toisaalta, jätskikahvilahan tuo onkin. Näin innokkaan jätskitestailijan vinkkelistä voisin kuitenkin suositella muille jäätelöfaneille testaamaan Minettiä, mutta lisäksi ehdottomasti myös Cafe la Famillea ja Siperian legendaarista Gelateria Italiaanaa. Jos vaikka glögikausi alkaa jossain vaiheessa kyllästyttää, niin ei muuta kuin jätskille!

Ja kuten aina, pysähdyimme pitkäksi aikaa avoauton ja heppakarusellin kohdalle. Nämä pysähdykset tulevat onneksi meille tosi edullisiksi, sillä kokeiltiin laittaa euro koneeseen, mutta poika ärsyyntyikin vaan että ”pois”! Muuten oli niin kivaa ettei tietenkään oltaisi saatu lähteä enää muualle.

marraskuu13_043_0.jpg

Ai niin. En sitten sinnikkäästi vaan viisastunut viime postaukseni valo-ongelmasta, vaan ehdotin tuossa matkalla yhden valaistun tunnelin kohdalla, että kokeillaan jos tästä saisi paremmat kuvat siitä takista. Ero on ihan silmiinpistävä…

marraskuu13_026_0.jpg

 

Muistakaa herkutella! <3

 

 

 

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Ystävät ja perhe