Paluuta arkeen ja takapakkia

En nyt millään meinaa keksiä mitään otsikkoa. Pää lyö niin tyhjää tämän päivän jäljiltä muutenkin. Yritin illalla käydä jättämässä koko maanantain bodycombattiin, mutta sekin onnistui vain hetkeksi. Huoh.

Meidän päiväkodin aloitus alkoi kolmen kuukauden kotielämän jälkeen lievästi sanottuna tahmeasti. Kurja fiilis seurasi koko päivän yliopistolla, tekstari päiväkodilta lievitti hiukan, poika oli rauhoittunut ja leikkimässä. No, olin kyllä henkisesti varautunutkin tähän ettei alku suju välttämättä niin sutjakasti kuin viime kevät jo meni. 

Kotiin tultua oli kuitenkin jälleen sellainen olo, että kyllä tämä tästä rullaamaan lähtee. Nyt rullataan silti hetkeksi taaksepäin, sillä poika tulikin iltaa myöten kipeäksi. Uskallan väittää, että kuumeinen lapsi on yksi sydäntäsärkevimmistä jutuista koko maailmassa. Onneksi nyt on kuitenkin virallisesti syksy, joten saa testailla uusia teemakuja ja kantaa niitä kotiin harva se päivä, lisätä joka mukilliseen limeviipaleita ja liihottaa viltti niskassa ympäri asuntoa. Tuo vilttihomma on muuten oikea erikoisuuteni, en ikinä käytä kotona mitään neuleita tai muuta lämmintä jos tunnen oloni viluiseksi, ihan t-paidassa kuljen mutta verhoudun viittamaisesti vilttiin. 😀

Tällä viikolla olisi tarkoitus kirjoittaa ihan kivojakin juttuja tänne, ainakin hieman lastenvaatejuttua ja ehkäpä loppuviikosta täällä saattaa näkyä vilahdus hääpuvustani! 😉 Joten pysykäähän langoilla.

Jos jollain muullakin oli vähän ankea maanantai, niin annetaan tälle viikolle vielä uusi mahdollisuus. Hyvää yötä!

Suhteet Oma elämä

Niin meni kesä

Minulle on venetsialaisviikonloppu merkinnyt aina kesän virallista loppua. Kun olin lapsi, meidän perhe vietti venetsialaisia joka vuosi saaristossa. Venetsialaisista mieleeni tulee ulkosoihdut pimeässä illassa, märät kalliot, nuotiolla paistettu grillimakkara ja ilotulitukset (ja se, kuinka isäni aina paheksui hätärakettien huviampujia, ja minä jatkan nyt tätä torumisperinnettä tilaisuuden tullen). Seuraavana viikonloppuna ei lähdetty enää merelle, ja perhekunta kerrallaan nosti veneensä talviteloille.

Meillä oli hieman erilaiset hyvästienjätöt kesälle tänä vuonna, sillä vietettiin viikonloppua ihan täällä kotosalla Tampereella. Lähdettiin vielä illalla Ratinanrantaan muiden joukkoon iltaohjelmaa katselemaan, mutta parikymmentä minuuttia rannassa odoteltuamme poika alkoi näyttää jo niin levottomia merkkejä, että lähdimme tallustelemaan kotiin. 

elokuu2013_037.jpg

 

Siinä kävellessämme huomattiin, että tämä oli pojan ensimmäinen kerta niin myöhään kaupungilla, kun olimme kotona vasta hiukan ennen yhdeksää. Vaikka ei ohjelmaa nähtykään, niin oli kivaa piipahtaa rannassa kuuntelemassa musiikkia ja tunnelmaa tunnustelemassa. Pojan nukkumaanmenoaika vähän venähti, ja tyyppi simahti välittömästi kun iltapuuroista ja pesuista oli selvitty.

elokuu2013_072.jpg

Sinne se nyt sitten meni, elokuu. Heti alkoi ilma tuoksua syksyltä. Nyt siitä saa jo puhuakin. 😉

Me toivotetaan lungia sunnuntaita ja jatketaan laatikoiden siivoamista! 

elokuu2013_060.jpg

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe